Mökille...

Huomenna lähdetään mökille Kainuuseen ja jatketaan melkein samantien Muonioon pelastuskoiraleirille. Pientä ongelmaa havaittavissa, kun yrittää ahtaa koirat ja kaikki tavarat autoon. Mökiltä tullaan vasta elokuun alussa ja kun mökillä ei ole nettiä niin blogi hiljenee siihen asti.

Tänään käytiin jälleen Aistissa korvakontrollissa Giten kanssa. Se rauhotettiin, jotta korvat saadan kunnolla katsottua. Komea kiljaisu taas piikkiä laitettaessa. Lattialle ilmestyneestä veritahrasta päätellen Gitte taisi onnistua heilahtamaan niin, että sai samalla pienen haavan.
Tärykalvot olivat kunnossa, eikä tulehdusta ollut kummassakaan korvassa. Oikeassa silmässä oli lievä ventraali strabismus, ilmeisesti silmät siis harittaa hieman(?). Päätä se pitää välillä vinossa, mutta ei huomiota herättävästi. Pään ravistelua ja rapsuttamista tapahtuu vain satunnaisesti.
Niin, ja painoa sillä oli 9,8 kiloa. Kaikki etuhampaat taitavat olla jo lähteneet ja uusia kasvaa hyvää vauhtia tilalle. Purenta on tällä hetkellä hieman löysä, mutta eiköhän se siitä.

Läkähdys

Eilen oli agitreenit pitkään aikaan, mentiinpä kuitenkin vaikka on törkeen kuuma. Ens viikon alussa lähetään mökille ja palataan pentunäyttelyksi.
Netta oli taas ihan läkähtynyt kuumuudesta, kuten aina. Ennen omaa vuoroa vähän lämmitellessä se tosin oli ihmeen innostunut, pomppi. Radalla se oli ihan laiska ja kun se on tahmea niin ohjauksesta ei tule mitään. Se ei irronnut tai kääntynyt. Eli jäi aika lyhyeen.
Vaihdoin koiran Ottoon. Tehtiin putkea, nyt meni hyvin. Samoin aidat meni hyvin. Kepit kerran, pyysin erikseen kiertämään joka välin. Lisäksi keinua ja puomia, hyvin meni nekin.
Lopuksi jäi vielä aikaa niin Gittekin pääsi hetkeksi radalle. Putkeen menoa se tarjosi itse, pari kertaa otettiin sitten sitä, tosi hyvä. Lisäksi pari kertaa pussi, äiti piti kangasta ylhäällä ja Gitte meni hyvin. Keinulla syötin, että vain tottuu liikkeeseen, eikä siinäkään ongelmaa.

Tänään Giten ja Netan kanssa on tehty esineruutua. Netta oli ihan innoissaan, irtosi kauas juostessaan tallausjälkiä. Meni ihan hyvin.
Äiti teki Giten kanssa, ne käveli alueella ja Gitte huomasi esineet itsekseen ja palautti. Loisto pentu!

Musta salama

Gitte osaa juosta jo kovaa! Käytiin eilen agihallilla, että koirat jakso illan nukkua. Netan kanssa en tehnyt varsinaisesti mitään, se sai juoksennella rataa rakennellessa.
Giten kanssa treenattiin putkea, se menee jo vähintään yhtä kovaa kuin Netta :D Kaarella oleva putki ei myöskään tuottanut ongelmaa. Palkkana lelu, joko heitin tai vedin maata pitkin.
Lisäksi otettiin aita+putki ja aita+aita irtoamista, kunse toistaiseksi ainakin kääntyy paremmin kuin etenee. Äiti piti siitä kiinni, irtoaminen lelulle.
Pari kertaa otettiin myös puomia matalalle pöydälle, senkin se menee täysillä. Kontaktit tarkotus opettaa 2on2off, ettei se voisi vain juosta täysillä eteenpäin. Eli alastulokontaktilla pysäytys ja palkkailua.
Gitte oli koko ajan tosi jeejee, tarjosi sielläkin asioita. Häkissä omaa vuoroa odottaessa se kyllä kertoi mielipiteensä asiasta, ei ollut väliä oliko häkissä yksin vai Netan kanssa.

Otto oli tosi laiska, taas. Tehtiin suht samanlaista putki treeniä, paitsi parin toiston päästä sitä ei enää kiinnostanut mennä putkeen. Aitoja se haki aluksi (pari kertaa) hyvin, sen jälkeen oli taas 'en mä nyt viittis'. Sen luonteeseen ei - ainakaan aiemmin - ole kuulunut tällainen luovuttaminen. Sitä palkkasin sekaisin lelulla ja ruoalla, mielestäni palkkautui hyvin. Se vaikutti vaan väsyneeltä, vaikkei ole mitään kunnollista aikoihin tehnyt.

16 viikkoa ja agilitya

Eilen käytiin Giten kanssa rokotuksilla. Tällä kertaa se ei halunnut syödä, mutta ei kiljunutkaan. Painoa sillä oli 9,2kg. Hampaita on edelleen lähtenyt vain 3, ylös on jo kasvamassa uudet tilalle.

Illalla oli agitreenit, kaikki koirat pääsivät taas mukaan. Oltiin jopa ajoissa ja ehdin aluksi treenata Giten kanssa täysmittaisia kujakeppejä. Aluksi käveltiin ne pari kertaa peräkkäin. Sen jälkeen se jo tajusi miten niitä mennään ja meni mun edellä :O Muutamia kertoja se törmäsi verkkoon, mutta muuten meni oikealla tavalla. Se vaan on fiksu. Rataa rakentaessa otetiin pussi kaksi kertaa ja keinulla totuttamista liikkeeseen.
Otto pääsi myös kokeilemaan, sille on keppejä aiemmin opetettu tarjoamalla. Se kiersi aina yhden kepin ja meinasi kävellä verkkoa päin, taas kiersi yhden ja jne. Öö, vähemmän fiksua?
Netalla otin myös kerran pienten lämmittelyjen jälkeen, hyvähyvä. Viime aikoina se on alkanut hyppiä mun päälle, eilen teki sitä taas paljon.

Rata oli viime vkonlopun kolmosten rata Torniosta. Muita virheitä ei tullut kuin väärä väli kepeillä ja pari rimaa tippui (luultavasti mun käsien huitomisesta...). Netta meni jotain pätkiä jopa kovempaa, ennemmin menee kuitenkin huolellisesti kuin kovaa. Kerrankin Netta tajusi mun epämääräiset huitomiset :D Otettiin rata vielä toisen kerran, että saadaan treenattua pidempää pätkää. Toinen kerta meni paremmin: kulmat tiukempia ja muutenkin sujuvampaa.

Lopuksi otin Giten kanssa pyörittelyä aidalla ja kepit. Se oli taas taidokas :)

Netalle saatiin vihdoin aika hierojalle, elokuuksi.

Pentukoulu loppui

Toissapäivänä oli viimeinen kerta pentukoulua. Äiti teki sen kanssa, me istuskeltiin Netan kanssa sivummalla. Netta oli selkeä häiriötekijä sille :D Tauoilla yritti josko pääsisi Nettaan roikkumaan.
Äiti ja Gitte harjoittelivat kulkemista koiran kanssa pujotellen, välillä koira oikealla ja välillä vasemmalla puolella. Äiti teki sen agilityohjausharjoituksena. Enemmän taisi ohjaajalla olla ongelmaa pitää koira oikealla puolella...
Maahanmenon Gitte alkaa osata treenitilanteessa vihjesanasta. Perusasentoa se yrittää myös hakea, siihen ei ole vielä sanaa lisätty, onnistuminen ei ole tarpeeksi varmaa. Gitellä on myös outo tapa ottaa kontakti perusasennossa: se ei kallista päätä 'vasen korva alas' suuntaan, vaan oikean korvan puolelle ja nojaa samalla jalkaan, jottaa kontakti yltää silmiin asti. Vaikea selittää, kun ei ole kuvaa :D
Luoksetuloa on otettu edelleen innostaen ja palkaten vauhdista lelulla.

Netan kanssa otin sivussa reilun 5min paikallamakuun. Olin lähinnä selin siihen, liikuin ja puhuin muiden kanssa. En ainakaan huomannut mitään levottomuutta. Sen jälkeen lyhyt piilo, se nousi seisomaan mun oltua jonkun aikaa piilossa. Palasin ja käskin maahan, sitten ok.

Eilen treenattiin takapihalla Giten kanssa kotiagilitya. Tehtiin aita+putki irtoamista, namukuppi oli parempi palkkana. Se ei ole tarpeeksi innostunut kuolleesta lelusta. Se meinasi innostua liikaa ja menettää keskittymiskykynsä, palautui kuitenkin nopeasti. Sen jälkeen otettiin pientä paikallaanpysymis harjoittelua.
Illalla käytiin vielä kaikkien koirien kanssa metsässä. Netta lenkitti itseään juoksemalla jotain jälkiä, Otto löntysteli mukana ja tuhosi keppejä. Gitte pyöri aika lähellä meitä, osasi pitää itse huolta että pääsee tarvittaessa nopeasti turvaan jalkoihin. Se huuta kuin syötävä, jos Otto vain juoksee sitä kohti :D Toissaalta Oton hännässä se uskaltaa juosta ja Oton tuhotessa keppejä etsi oman tikun kannettavakseen :D


Eilen mittasin sen korkeuden ja sain tulokseksi 39cm. Tuntuu, että se on viime aikoina kasvanut paljon jaloista.

ASIAA Pena!

Tänäänkin meni 10 tuntia mejäkokeessa. Netan vuoro oli vasta toiseksi viimeisenä ja mä opastin viimeisen jäljen. Laukauksensietotesti aamulla meni kuten oletinkin, Netta on vähän epävarma, ei kuitenkaan pelkää.
Neljän tunnin odottelun jälkeen se oli ennen omaa vuoroa taas ihan löysä, vähän iik. Samanlainen se oli eilen illalla, kun käytiin ajamassa 'viime hetken innostus jälki'. Jäljelle kävellessä käveli mun perässä, ennen lähetystä innostin kehumalla. Olin ihan varma, että se tulee tekemään jotain ihan muuta kuin pitäisi.
Alkumakauksen se merkkasi hyvin, normaalisti vaan ryntää eteenpäin :D Puolessa välissä matkaa ekalle kulmalle se harhautui jäljeltä, mutta löysi sen kuitenkin itse. Ojan ylityksessä se etsi ensin paikan mistä uskaltaa mennä yli. Samoin ryömi kaikkien kaatuneiden puiden ali, ei hyppää jos ei ole pakko. Kulmalle tuli vähän sivusta, meni onneksi tarkistamaan makauksen eikä oikaissut suoraan eteenpäin. Sitten se jäljesti hyvin, teki vain parin metrin tarkistuksia jäljen sivuun ajoittain. Toisenkin kulman merkkasi hyvin, jäi odottamaan mua siihen. Jatkoi kuitenkin mun vain seisoessa paikallaan. Vähän ennen kaatoa alle 2 metrin päästä siitä lähti kaksi lintua maasta lentoon, se oli niinkuin ei mitään :O Kävi nuuhkasemassa missä ne oli ja jatkoi ilman kehotusta.
Se teki tosi tarkkaa työtä, keskittyi! Hyvää tuuria kerrankin, että sitä sattui koepäivänä huvittamaan. Olosuhteetkin olivat hyvät: sopiva sää, hyvä maasto ja lähes koko jälki oli avomerkein merkattu.
Mä sain moitteita ryntäämisestä Netan perään, kun se jatkoi :D Yritin pitää hihnan löysällä koko ajan, kun se pitää nykäsyä kieltona.

Tuomarina Martti Hirvonen. Aikaa jäljellä meni 25 min. Jälki oli vanhentunut 21 tuntia ja pituutta sillä oli noin kilometri. Netan kuntokin kesti hyvin eikä se ollut nääntynyt jäljen jälkeen.

Arvostelu:
Jäljestämishalukkuus 6 (/6)
Jäljestämisvarmuus 11 (/12)
Työskentelyn etevyys 9 (/10)
Lähdön, kulmauksien, makauksien ja katkon selvittämiskyky sekä tiedottaminen/kaadolla haukkuminen 14 (/14)
Käyttäytyminen kaadolla 3(/3)
Yleisvaikutelma 5 (/5)
Pisteitä yhteensä 48 (/50) ja 1. palkinto

Koeselostus: Alkumakauksen nuuhkittuaan määrätietoisesti jäljelle. Ensimmäisen osuuden alkupuolella hakemista jäljen kahtapuolta, muu osa koko jäljestä tarkkaa työskentelyä. Kulmat tarkasti ja osoittaa makaukset hyvin. Jää nuuhkimaan kaatoa. Erinomainen jäljestäjä, työskentelee maastoon sopivalla vauhdilla.


Eilen Otto ja Gittekin pääsivät kokeilemaan verijälkeä, kun verta jäi vähän yli enkä viitsi kolmatta kertaa pakastaa. Otolla vajaa 20 metriä ja Gitellä noin 3 metriä pitkä jälki.
Otto meni kohtuu hyvin, ajanut verijälkeä vain pari kertaa vuosia sitten. Sillä oli yksi makaus, merkkasi tarkasti.
Gitte oli tosi kiinnostunut jäljestä, lähinnä yritti syödä sitä :D Ohjasin sitä kädellä. Sen jälki jäi kesken, kun ukkosmyrsky tuli yhtäkkiä päälle. Mutta tänään Gitte sai taas hengata koko päivän mukana kokeessa ;)

Metsäläiset

Tuntuu, että viime vuorokauden olen ollut metsässä. Eilen olimme Vääksyssä. Giten kanssa aloiteltiin esineruutua. Ja alkeistahan se on aloitetteva eli Teija vei pientä pehmohiirtä tallattuun ruutuun piiloon ja me Giten kanssa vaan lähdettiin sinne kävelemään. Kun se ohimennessään bongasi hiiren, mä naksautin, palkkasin ja leikitin sitä kantamaan hiirtä ruudun etureunaa kohti. Innokkaana se siellä kulki ja nuuskutteli - tiedä sitten mitä nuuskutteli.
Otolle otin taas perussetin - vaikka aina mennessä päätän, että teen jotain ihan uutta... Tai no 'ikuisesti uutena' haasteena meillä on ollut paikallamakuu ennen lähetetystä ja maahanmeno ukolla ennen palkansaamista. Nyt siis taas kaksi ukkoa piilossa alueella. Paikallamakuu ennen lähetystä sujui yllättävän rauhallisesti. Ekan ukon löysi hyvin nopeasti vaikka oli jyrkän rinteen ja kaadetun risukon takana. Toinen ukko sen sijaan teetti töitä. Rinne oli sillä lailla katveessa, ettei Otto saanut ilmavainua alhaalta, vaikka kuinka juoksi siksakkia - ja ohjaaja ei millään uskonut, että toinenkin ukkokin olisi rinteen päällä ja sahautti vaan sitä alarinnettä... Kun lopulta nousimme rinteen huipulle ja ukko löytyi, niin ei Oton haukkusarja enää ollut sarja. Ja palkan saatuaan se juoksi lähimpään kuralätäkköön elpymään.
Tänä aamuna lähdimme Nooran, Oton ja Giten kanssa mejäkurssille Heinolaan. Neljän tunnin ylituomarin luennoinnin jälkeen teimme koko porukalla yhden harjoitusjäljen, ja sitten lähdimme tekemään huomiset koejäljet. Meidän tuurilla tietty saimme sen kaikista kauimmaisen jäljen tehtäväksi. Käsittämätöntä miten paljon hellettä, sääskiä ja paarmoja siellä metsässä oli :-0
Mutta Gitte sai kurssilla monta uutta ystävää :) Ihmisten suhteen se on älyttömän reipas ja sosiaalinen - kohta jo melkein kuin labukka! Niin, ja Giten suurin saavutus tänään oli, että se hyppää itse Pascatin takapenkille! Sille on siis siellä oma häkki, ja houkuttelematta, pelkällä oven avauksella se hyvin kevyesti ja vauhdikkaasti mustana salamana sinne tänään suhahti - vaikka niin paljon joutuikin aikaansa autossa viettämään.
Kun puolen vuorokauden mejä-rupeaman jälkeen pääsimme illalla kotiin, poimimme kyytiin myös Netan - joka on ollut keräämässä voimia huomisen koitoksiin - ja lähdimme uimaan. Tai Gitte ei nyt enää kyllä uimaan erehdy sen ensimmäisen kerran jälkeen, mutta täysillä hengaa muuten mukana. Niin eikä se varsinainen uiminen korvatulehduksissa suotavaa olisikaan.
Noora kävi vielä - ettei tuo harjoittelu viime tippaan jäisi - vetämässä hyvin lyhyen verijäljenpätkän Netalle, jonka ajaa sen iltaruuan saalistukseksi. Siinä samalla tuli jäljenpätkä tehtyä myös Otolle, joka ei verijälkeä ole juuri ajanut - ja sitten Gitelle myös! Eli kohta nähdään millainen metsästyskoira tuo paimen on ;)

Aina ajoissa

Sunnuntaina olis Netan kanssa mejä koe ja viime verijäljestä lähemmäs vuosi aikaa :D Eilen kävin sitten puoliltaöin sitten vihdoin tekemässä jäljen lähimetsään, pituutta mahdollisesti jtn 500m. Maasto oli kuivaa, makaukset oli aika onnettomat kun ei ollut varsinaista aluskasvillisuutta. Jälki oli aika siksakia, että sain vähän pituutta :D Verta tuli käytettyä enemmän kuin mitä kokeessa, siellä pimeydessä ei oikeen nähnyt mitään...
Tänään alkuillasta ajetiin, se oli jo about 18 tuntia vanha. Netta oli tosi jeejee heti, kun sain valjaat päälle. Alku oli hyvä, sitten se alkoi vetää hirveetä siksakia. En tiedä oliko siinä joku käynyt tallaamassa päällä. Ekan makauksen merkkasi ihan kohtuullisesti, kehuin siitä. Seuraavat meni huonommin, kun veti seilasi. Pari kertaa Netta käänty kattomaan mua et 'mihin mä meen?', välillä autoin ja välillä vain odotin. Siitä onneksi näkee milloin se jäljestää ja milloin harhailee, sitä vaan en välttämättä erota jos se vaihtaakin jälkeä :D

Gitellä on nyt painoa suunnilleen 8,6kg. Ruoka maistuis ja aina olisi nälkä!
Eilen harjoiteltiin sen kanssa kotipihaagia: putkea, aidan takaakiertoa ja twistiä. Putken (sellainen lasten leikkiputki :D ) se tajusi tosi nopeasti, laitoinkin sitä jo vähän mutkalle. Takaakierrot onnistui tosi hyvin, fiksu pentu. Twistikin onnistui, mutta ei niin sujuvasti. Leikkiessäkin se jo alkaa ymmärtää, että 'kiitos' tarkottaa vaihtokauppaa.

Kuvatulva

Eilen kävästiin Jokimaalla, siellä oli mätsäri menossa. Netan kanssa yritin tehdä jotain hauskaa - noutoa, luoksetuloa ja leikkimistä. Se joutui noutamaan metallia, puukapula unohtui kotiin. En saanut palauttamaan laukalla, sivulletulo kapula suussa oli vaikeeta. Mutta oli ylpeänä kapula suussa :D Luoksetulo laiska, se on nyt ihan sekasin miten sen pitää tulla.
Se leikki ihan hyvin, en päästänyt 'kunniakierrokselle'. Se lisäsi sen yritystä voittaa lelu, kiskoi välillä ihan kunnolla ja oli innostuneempi.

Giten kanssa innostettu luoksetulo, ruokkimista perusasennosta ja leikkiä. Oton kanssa kakeja (i-m) ja pari temppua.

Gitte pentukoulussa

Kuvassa Jilla, Nemi ja Gitte.
Tänään on taas ollut Gitellä aktiivipäivä. Aamulla se pääsi ekan kerran Oton ja Netan aamulenkille mukaan metsään. Nyt kun se alkaa olla jo vikkelämpi, niin ei jää Oton jyräämäksi.
Illalla lähdin sen kanssa pentukouluun Orimattilaan, eli bussilla matkusteltiin lähes tunti per suunta. Gitte vaan nukkui :D
Pentukoulussa harjoteltiin ohituksia, luoksetuloa, esineruutua ja maahanmenoa. Ohitukset meni tosi hyvin, Gitte ei huomioinut toisia koiria ja pitää hyvin kontaktia. Luoksetulon se tuli vauhdilla ja tosi määrätietosen näkösenä :D Kaksi ekaa toistoa palkkasin lelulla vauhdista, kolmannella tuli eteen syömään.
Esineruutuakin se tajusi :o Onhan se itsekseen leluja pihalta etsinyt, mutta osasi nostaa vieraan esineen sieltä.
Maahanmenossa jatkoin sanan yhdistämistä, lopuksi kokeilin olisiko se jo tajunnut ja se oli. Hetken mietti ja meni maahan. Tällä hetkellä se vaan tuntuu niin fiksulta ja innokkaalta ja loistavalta verrattuna Netan tekemiseen viime aikoina!

Otto taas on ollut viime aikoina väsyneen oloinen. Lenkeillä se on vaan laahustanut hihnan päässä perässä ja kotona nukkuu. Yleensä se on tuommoinen vain kuumalla ilmalla..
Ja Netta on keskittynyt kaikkeen hölmöilyyn. Sen kanssa ei olla tehty muuta kuin pientä esineiden etsintää tai maahan-istu kake vaihtoa.

Netta, kerro ongelmasi

Toissa päivänä Gitte sai vieraita (äiti, sisko, täti ja pari 'väärän rotusta'), vaikkei itse siitä niin kovin innostunut :D Mieluummin oli itsekseen pöydän alla, kun muut leikkivät. Pientä drama queen käytöstä oli havaittavissa :D Mutta tosi kiva oli nähdä!
Kotona naksuteltu pari sarjaa kapulan suuhun ottoa mun pitäessä sitä polvien välissä. Hyvin tuntuu sekin sujuvan.

Eilen oltiin agility hallilla Kirsin kanssa. Oltiin ajoissa, niin ehdittiin Giten kanssa ottaa vähän agilitya. Puomin pätkä + pöytä alastulokontaktia ja pari juoksua pöydälle. Vielä se ei ole täysin ymmärtänyt mikä on tarkoitus, välillä menee kuten pitää ja välillä jotain ihan muuta :D
Sen jälkeen pari aitaa, lähinnä harjoteltu ohjauskuvioita/kääntymistä. Valssi sujuu aika kivasti, palkata voi yhtä hyvin namilla tai lelulla.

Sen jälkeen katottiin Netan tokoa, tein 4 liikettä koemaisesti takapalkalla. Aika perus tyylillä, paitsi liikkeestä seisomisessa oli ihan hukassa. Jos vois tietää onko sen selkä kipeä, Kirsi sitä vähän tutki ja Netta reagoi tietyssä kohtaa (käänsi pään kohti, haukotteli). Ajateltiin viedä se fyssarille.
Tietenkin on myös mahdollista, ettei sitä vain kiinnosta toko.

Sitten treenailin agilitya Sissin kanssa (lk holsku). Se meni aika kivasti! Sille on opetettu ohjaamista eri tavalla, mutta kiva treenata erilaisten koirien kanssa. Otettiin aidoilla pyörittelyä, putkea, keppejä ja A'n alastulokontaktia.

Koirien väsytystä

Oton treenisuunnitelma oli vaan väsyttää se, eli otettiin alueeksi koko metsä. Kaksi maalimiestä vastakkaisissa kulmissa. Äiti ohjasi Oton, kierrettiin rajoja pitkin. Nyt Otosta selvästi näki, että sillä ei ole hajua lähetettäessä. Kaikki viime kerrat tolla alueella se on juossut suoraan ukolle. Nyt se jäi pyörimään ympärille ja hakemaan hajua, äiti kutsui sitä välillä luokse. Ensimmäisestä Otto sai hajun vasta aika lähellä, siitä voi kyllä helposti lukea :D Maalimies oli kyykyssä, Otto oli nuolaissut korvaa... Hyvä ilmaisu, äiti palkkasi itse, pyyti Oton ensin maahan. Toista sai hakea aika kauan, kun kierrettiin mutkan kautta. Äiti lähetti tarkistamaan muutamalla pistolla, huomasi siinäkin ettei hajua tullut, kun Otto ei edennyt pitkälle.
Toisesta sai hajun jo kauempaa, ei ryysännyt, haukusta kuului väsymys. Lopuksi leikittiin.

Netalle kaksi maalimiestä yksi kerrallaan. Ensimmäinen meni teollisuushallin nurkkaan (yksi seinä puuttuu). Netta ei nähnyt kuin lähdön, eli joutui hakemaan. Alkuun yritti etsiä jäljestämällä, mutta sai ilmavainun ja löysi. Ilmaisu ei alkanut välittömästi: kävi ukon toisella puolella, tuli takaisin ja aloitti. Palkka vasta mun tultua paikalle luvalla, sai lelun palkaksi.
Toisesta näki myös vain lähdön, ukko meni styrox kasojen väliin. Netta haki hyvin ilmavainulla. Hyvä ilmaisu, palkka jo muutamien haukkujen jälkeen.
Sillä voisi ottaa seuraavaksi useamman ukon peräkkäin, seuraavat kerrat tosi ollaan metsässä...

Lopuksi käytiin Oton ja Netan kanssa metsässä, että ne vähän väsyisi (juhlat huomenna). Netta oli siellä ihan outo, huiteli jotain jälkiä eikä 'kuullut' luoksetulokäskyä. Lenkeilläkin se on ollut niiin rasittava, ryntäilee pikkulintujen perään :O Ja Otto tietenkin ryntää, kun Netta ryntää (paitsi jos se tajuu et tyhmä spanieli ryntää vaan pikkulinnun takia). Aikasemmin Netta on leikkinyt ajokoiraa vaan pimeällä ja himoinnut kissoja ja jäniksiä. Ja se on niin transsissa, kun näkee karkuun juoksevan eläimen. Ehkä se kohdistaa ylimääräisen energiansa tähän? Viime ajat se on ollu vähällä treenaamisella, kun se on vaikuttanut siltä että mieluummin vaan nukkuu.
Niin ja toissapäivänä se pääsi multa vahingossa irti, ryntäsi jäniksen perässä metsään ja hukkasi sadehaalarinsa. Juuri näin! Haalari onneks löyty seuraavana päivänä.

Gitteä yritin haukuttaa, melkeen taas. Kotona se kyllä räksyttää :DD Ei viitsi painostaa kuitenkaan, eli otetiin muuta: perusasentoa, agility käännöksiä, luoksetuloa. Leikin kautta tietenkin ;)

Kotona noutokapulan kanssa on tullut edistystä, pidän kapulaa polvien välissä ja se ottaa sen suuhun. Lisäksi on tehty namun perässä pari kake vaihtoa.

Gitte intoilee + viime vkonlopun kuvat

Tänään agility treenit oli hallilla, kun ulkona on satanut koko päivän. Gitte pääsi mukaan ihmettelemään. Alussa rataa rakentaessa se meni pari kertaa pussia ja aitaa, haki aitaa tosi hyvin :o Samaan aikaan radalla oli toinen pentu, Gitte keskittyi kuitenkin muhun - loistavaa. Välillä se meinasi hepuloida, ryntäili joka suuntaan, mutta tuli luokse heti nimen kuultuaan ja keskittyi taas. Äitin kanssa Gitte kävi ottamassa puomin pätkää mikä oli matalan pöydän päällä. Ylösmenon se osasi juosta suoraan, tajusi palkan tulevan pöydältä. Alastuloa ei vielä tajunnut samalla tavalla.
Sitten se joutui odottelemaan äitin kanssa, alkuun jaksoi haukkua ja ryntäillä.
Netta oli tänään vähän innokkaampi. Rata ei ollut mikään kovin vaikea, Netta keskittyi hyvin. Renkaalla tapahtui jotain, näin vain että se törmäsi siihen ja tippui selälleen. Se oli kuulemma hypännyt renkaan sivua päin, meni sen kuitenkin normaalisti sen jälkeen. Takanaleikkaus onnistui ilman, että Netta jäi ihmettelemään. Lopuksi otettiin yksittäisiä pätkiä yrittämällä saada vauhtia lelulla.
Lopuksi menin Giten kanssa ottamaan aitaa ja puomin pätkää. Aita meni hyvin, sylkkäriä se ei tajunnut. Puomilla palkkailin alastulokontaktilla.
Gitte motivoituu lelusta ja namuista tosi hyvin! Eli tällä hetkellä sitä on ainakin tosi hyvä palkata. Muutenkin se tekee kaiken täysillä ja tuntuu, että se nyt jo jaksaisi keskittyä tosi pitkään. Lyhyissä pätkissä tietenkin tehdään, että into säilyy :)

Kotona on viime aikoina naksun kanssa harjoiteltu kosketusalustaa ja noutoa aloteltu oikealla kapulalla. Kosketusalustalle se menee täysillä, nyt yritetään saada kestoa. Se on vaan niin nopea, että ehtii jo syöksyä maahan tai ruveta kaivamaan sitä jos yrittää saada edes puolen sekunnin kestoa :D Kosketusalustan kanssa olisi tarkoitus opettaa agilityn kontaktit siis.
Noutokapulan kanssa ollaan siinä vaiheessa, että Gitte käy koskemassa sitä osaa mikä pitää ottaa suuhun.




Oton kanssa Gitte on jo enemmän kaveri, se käy nuolemassa Oton naamaa monta kertaa päivässä. Netan kanssa niitä taas joutuu välillä pitämään eri huoneissa, Netta ei saa komennettua sitä muualle roikkumasta karvoista.

Gitte Aistissa

13-viikkois poseeraus

Viime viikot olimme taas katselleet Giten päätä: pysyykö se suorana vai ei. Ulkona ja pirteänä pää pysyi pystyssä, mutta unisena kallisti oikeaa korvaa alaspäin. Silloin pienempänä oli kallistanut vasemmalle.
Eiliseksi oltiin saatu aika Vantaalle Aistiin Cizinauskasin vastaanotolle. Ensin Gitteä juoksutettiin ulkona ja sitten tutkittiin 'ulkoisesti'. Lääkäri havaitsi ongelmia tasapainossa. Gitte rauhoitettiin ja se jäi tarkempiin tutkimuksiin: korvat tähystettiin ja magneettikuvattiin, aivot magneettikuvattiin myös ja kuulo testattiin.
Kuulo oli normaali. Aivot normaalit, symmetriset. Korvat olivat täynnä eritettä ja oikean korvan tärykalvossa iso reikä, molemmissa tulehdus.
Diagnoosiksi saatiin krooninen keski- ja sisäkorvan tulehdus oikealla sekä keski- ja ulkokorvan tulehdus vasemmalla puolella. Hoidoksi 6 viikon antibioottikuuri (eri kuin aikaisemmin) ja kontrolli 4 viikon kuluttua.
Lääkäri piti tällaista tulehdusta harvinaisena, mutta vaarallisena. Pahimmillaan tulehdus voisi aiheuttaa naaman halvaantumisen tai levitä aivoihin.
Nyt tietty on käynyt mielessä, että olisi pitänyt varata aika jo aikaisemmin, eikä seurata ja odottaa, mutta kenotus oli niin lievää, ettei sitä ymmärtänyt näin vaaralliseksi.

Viime agilityt, haut ja tokot

Gitte oli taas agility treeneissä mukana, lähinnä hengaili. Netan kanssa odotellessa kujakepit ekan kerran, tosi hyvä. Radalla se oli hidas, eli jäi lyhyeen treenit. Mä en taas osannut valssata ja huidoin kuulemma välillä taivasta kohti :DD Jään odottamaan Netta, enkä liiku ja se vetää käännöksen pitkäksi. Tai sitten etenen liika ja se ei käänny. Huomaan sen itsekin, etten vedä tarpeeksi tiukasti..
Takanaleikkaus olisi ollut sujuvampaa, jos Netta etenisi. Kepit okei.

Hakutreeneissä oli taas vain vähän porukkaa. Otolle kaksi maalimiestä, palkan sai vasta, kun se oli pyydetty maahan.
Netalle kaksi ilmaisua tiellä, lelupalkka. Haukku taas selvää komennusta: anna mun lelu! Se peruutti taas haukkuessa eikä koskenut ukkoon, hyvä.

Eilen illalla Netan kanssa tokoa etupihalla, eli se kyttäili samalla kissoja. Keskittyi kuitenkin kohtuullisesti ja oli mukana. Perusasentoon tulee ihan liian eteen, miksi? Kapulan palauttaa samalla lailla. Seuraamista aika paljon, kohtuullista.

Toissapäivänä käytiin Sokoksen parkkihallissa ottamassa tokoa. Netan kanssa otin ALOn liikkeet läpi, samalla tavalla jätettiin takapalkat yms kuin kisoissa. Se oli parempi, mutta ei mikää loistava. Teki periaatteessa liikkeet oikein, mutta ei halunnut keskittyä.
Äiti kävi sillä aikaa Giten kanssa matkustamassa hissillä ja seisoskelemassa jonkun hurinatuuletuksen vieressä. Se ei taas välittänyt mitään.