maanantai, 19. maaliskuuta 2012

Lomalla

Olemme viime päivät nauttineet aurinkoisista kevätpäivistä mökillä Kainuussa. Ja täällä mä jopa hiihdän! Tänään hanki kantoi hiihtäjän, mutta koiraa ei. Niinpä hiihdin järven yli laavulle moottorikelkkojen reittejä seuraillen, jolloin koirat saivat juosta kelkanjäljessä uppoamatta.





Ilahduttavan hyvin on Ottokin jaksanut hiihtolenkit juosta. Netan liikkumista olen vähän huolestuneena katsellut, ja varasin sille tänään sekä selän kuvausajan että fysioterapeutin. Giitä ei onneksi vaivaa muu kun hiihtäjän hitaus: se juoksee edellä ja kannustaa äänekkäästi ;-)

Hajuerottelutreeneissä ollaan vaiheessa, että koira laittaa kuonon mun kädessä olevaan purkkiin (naks + palkka) ja sitten lattialla olevaan purkkiin (naks + palkka). Giin kohdalla luulen, että se ei ole ollenkaan oivaltanut, että tarkoitus olisi haistaa, vaikka olen purkkeihin laittanut jo työkaverien ystävällisesti hajustamia harsolappuja. Netta taas haistelee niin että tuhina käy. Otto on vaan ADHD ja tökkii purkkeja. Kestoa pitäisi saada vielä vahvistettua ennen torstaita.

Ja Giin ilmaisun vaihdosta en puhu mitään – niin epätoivoista se on :(

sunnuntai, 4. maaliskuuta 2012

Arkeenpaluu

Ehkä nuo kuukaudet Kaliforniassa antoivat etäisyyttä tai muuten vaan puhtia tunnustaa tosiasiat: Giin ilmaisu vaihtuu. Tai konkreettisin viimeinen pisara oli viime sunnuntain EA2-kurssin maastotreeni. Maastoon kadonneet eivät edes olleet kovin pahasti ensiavun tarpeessa, mutta jokaisella kolmella uhrilla Gii kävi, tuli sitten katsomaan missä mä olen ja vasta sitten aloitti haukkumaan. Ja helmikuun edelliset treenit mä olin sitä haukkuilmaisua yrittänyt vahvistaa...

Viikolla aloitimme sitten hakuharjoittelun ihan alusta: mm:llä on kosketuskeppi ja mun kädestä tehdään toinen targetti. Tavoitteena kertova ilmaisu edestakaisin mm:n ja mun välillä juosten. Täytynee sitten aloittaa myös juoksukunnon kohotus: Gii pekoa ja mä aksaa varten ;-)

Tämän viikon hakutreeneissä Netta on saanut tuurata. Torstaina ja lauantaina se teki varikolla tosi hyvät suoritukset: ukot (jotka oli kyllä helpoissa avopiiloissa) löytyi nopeasti ja rulla palautui mulle asti. Tänään rakennusetsinnässä Orimattilassa eka ukko pressun alla n. metrin korkeudella pukin päällä löytyi hienosti. Toinen oli umpipiilossa, mihin johtavaa putkea ei Netta enkä mä hoksannut, joten se meni plörinäksi: Netta tarjosi loppujen lopuksi haukkua.

Ainiin, toissaviikolla vihdoin testattiin puoli vuotta auton perässä kuskatut viisi pahvilaatikkoa - jotka havaittiin liian pieniksi - mutta onneksi Noora pienenä ihmisenä mahtui melkein niihin piiloutumaan ;-) Silloin saimme 'huijaamalla' Netan tekemään yhden virheilmaisun. Eli näytimme Netalle että mm meni laatikkoon ja kun koira oli kulman takana mm vaihtoi laatikkoa. Seuraavilla kerroilla se tarkisti huolella laatikot ennenkuin otti rullan. Otto myös vanhana konkarina osasi tarkistaa laatikot - joskin enimmäkseen kaatamalla. Gii sensijaan oli niin innokas ja ilmeisen herkkä luottamaan näköhavaintoihinsa, että vei muutaman kierroksen ennenkuin oppi tarkistamaan kunnolla.

Tänään (kaiken muun opeteltavan lisäksi) aloitimme Giin kanssa koirakoulu Visiossa Sari Paavilaisen kouluttaman hajuerottelu-kurssin. Ensimmäisen tunnin aiheena oli naksuttaa koiran nenä purkkiin. Giin kohdalla haasteeksi muodostui kieli! Sen liskokieli kun tahtoi livahtaa sinne purkkiin aina just kun mä naksautin ;-) Ja sitten se seuraava haaste: mun pitäisi hankkia treeniä varten hajunäytteet vierailta ihmisiltä ;D

LISÄYS 5.3. Naksuttelin myös muiden neniä purkkiin. Netta nuuhki niin että tuhina kävi, ja Oton kanssa teemana keston metsästys: se tökkää kuononsa purkkiin hyvin nopeasti ja vielä nopeammin ottaa sen purkista ulos namuja saadakseen. Ja jos naksua ei kuulu, niin vauhti vaan kiihtyy ;-)

torstai, 1. maaliskuuta 2012

Kisa aksaa ja mamma aksaa

Lauantaina kaksi Seppo Savikon rataa Ojangossa. Agirata ja hyppäri, molemmat hyl. Gii tuntu tosi erilaiselta kuin Hyvinkään kisoissa, ehkä se matto siellä vaan on liukkaampi ja Gii sen takia hitaampi. Mä en ehtinyt nyt yhtään mukaan ohjauksiin, tai en oikeastaan vaan ottanu haltuun ja kääntänyt ajoissa. Ekalla radalla A oli tosi huono, keinulta Gii lähti vauhdikkaammin kun oletin ja ehti väärälle hypylle, mistä hylky. Loppurata meni ihan sekasin.
Hyppäristä en oikein muista mitä tapahtui. Jii tais renkaan jälkeen singota aidalle? Yritin tehdä radan loppuun kisanomaisesti, mutta siitä ei vaan meinannu tulla mitään, Jii oli koko ajan menossa ihan väärään suuntaan :D Kepit oli molemmilla radoilla hyvät.
Harmi, ettei oo taas videota ku olin yksin kisoissa. Siitä näkis vähän sitä vauhtia.

Maanantaina en tehnyt Jiin kanssa ratatreeniä, vain A:ta ja keinua. Sen sijaan äiti lähti mukaan ja kokeili ohjata Giitä :D Ollaan mietitty, että mitä Giin aksalle käy kun mä syksyllä muutan. Oon sitten yllyttänyt, että äiti alkais harrastamaan :D Muuten hyvä, mut rouva kartturi oli vähän hidas ja Gii päätti ite miten rata jatkuu kun ohjaus ei ehtinyt paikalle :D

Nettakin pääs vähän tekemään: se vaan oli niin innoissaan, että A:n alastulolla jotenkin kompuroi ja ontui hetken takatassuaan :(

Lisäks mulla on hirvee pentukuume! Ja vielä pahempi rodunvalintaongelma. Gii kun tosiaan jää äitille, niin mulla ei ole aksakoiraa. Netta lähtee mun mukaan, mutta se haluaa olla vaan sunnuntaiharrastelukoira ja aksaa se ei voi harrastaa oikeen ollenkaan.

tiistai, 21. helmikuuta 2012

kisoja, treenejä ja lääkäriä

Viime viikolla oli ensin torstaina Lotta Vuorelan koulutus, radan teemana ohjaajan liikkuminen. Siitä treenistä jäi ihan super hyvä fiilis! Jii oli hirveen kiva ja oma ohjauskin tuntu sujuvan. Useempaan kohtaan ehdittiin kokeilla vaihtoehtoisia ohjauksia, ja nekin toimi. Keinu huononi toistoilla, samoin puomi (jota ei tosin tehty sen takia montaa kertaa). Valssasin muurilla ja eka kerralla Jii tuli ohi, toistot okei.

Sunnuntaina oltiin taas Hyvinkäällä kisoissa. Eka rata hyppäri, hylky. Mä en vekkaa ennen päällejuoksua ja Jii hyppää liian pitkälle ja mä työnnän sitä liikkeellä vielä pidemmälle. Sen jälkeen huonoa ohjausta: en käskyttänyt rengasta ajoissa, en ohjannut putkeen.
Toinen rata nolla ja voitto. Aika oli -16,59. En tajua miten oltiin noin nopeita. Jii tuntu hitaalta ja kaikilla kontakteilla kulu paljon aikaa.
Viimisellä radalla vitonen, muurin palikka tippui. Keinu näyttää videolla pahalta, kyl se oikeesti otti ihan reilusti sen kontaktin :D mutta se on kyllä lipsunut taas huonoon, vanhaan suuntaan.

Videot löytyy vaan ekasta ja viimisestä radasta täältä.

Muuria ja keinua treenattiin eilen viikkotreeneissä. Inhottaa vaan hyppyyttää sitä muuria varsinkin tiukoista kulmista, sepipepi on niin pikkunen :(

Tänään käytiin rokotuksilla, Netalle kaikki ja muille kennelyskät. Toivottavasti koirat ei ole ehtinyt saada tartuntaa eikä tuu siitä rokotuksesta kipeeksi. Ne sai jonkun uudenlaisen rokotteen, mikä laitettiin nenään ja sen pitäis olla tehokkaampi. Netta sai lisäksi kipulääkettä ja B-vitamiinia, sen selkä on ollut taas kipeenä. Netta painoi 18, Otto 28 ja Gii 15kg.

tiistai, 14. helmikuuta 2012

Lauantaina Hyvinkään kisoista eka radalta hylky ja tokalta vitonen. Lähtöihin olin tyytyväinen Puomit oli tuskasen hitaita
Eka rata:
video
Jää sen verran selän taakse, että hyppää ton väärän ja sit meneekin keskittyminen, äh. Ja mitä ihmettä toi meno keppien jälkeen :D:D

Toinen rata:
video
Jii sitten kiersi muurin, mitä en osannut yhtään odottaa. Käskytän sen normaalisti, mutta ehkä mun liike on painanut sen ohi siitä tai sitten se on epävarma muurilla (viime kisoissakin tuli virhe muurilla, mutta toisella radalla ei taas ongelmaa).

Eilen treeneissä muurin kanssa ei mitään ongelmaa, muuten tuntu kyllä kaikki tosi tahmeelta...

torstai, 9. helmikuuta 2012


Pitkästä aikaa. Viime vuoden puolella käytiin tosiaan vielä pari rataa Hyvinkäällä kisaamassa, molemmilta hylky. Ekalla radalla hylky tuli viimiseltä esteeltä :D Toisella radalla mä en sitten kääntänyt Jiitä ja se jatko alkusuoraa liian pitkälle. Ei oo videoita näistäkään.

Jouluun asti treenailtiin normisti mitä työvuorojen takia treeneihin päästiin. Joulun jälkeen mä olin kipeenä ja kuukaus meni tekemättä yhtään mitään. Ja Giistä tuli kelpie! :D Se alko puuhailla sisällä kaikenlaista yksinollessa: jyrsi halkoja ja silppusi post it -lappuja. Ja se alko leikkiä tosi paljon itsekseen leluilla. Samoin ulospääsy aiheutti kaahausilottelua.
Ja vihdoin kun päästiin treenailemaan, niin se on ollut superpaljon parempi. Ehkä niitä taukoja pitäis oikeasti pitää...

Tammikuussa käytiin Lahden ryhmänäyttelyssä Git kauniisti kaljuna. Tuomarina Gunnel Holm ja arvostelu: Hyvän tyyp. narttu jolla hyvä pää, korvat. Lyhyt olkavarsi. Luisu lantio. Lyhyt taka-askel. Ja AVO-EH. Kai se samalla oli avk2 vaikkei sitä lapussa olekaan ruksittu. Hallissa Giitä ahdisti, kun joutu kulkemaan niin läheltä muita koiria. Esiintyminen oli ok, vähän normaalia enemmän jumissa.

Nyt mä päätin pitää kisakauden aksassa, koska suurin kompastus tällä hetkellä on mun mielestä epävarmuus tai ehkä ennemmin kokemattomuus. Kontakteja saatiin treenattua eteenpäin joulu/tammikuussa. Treenattavaa olisi vielä paljon, mutta ajatus selkeni Giille mun mielestä huomattavan paljon. Nyt haluan keskittyä enemmän vireyteen ja mun ohjaamiseen sekä sitä kautta vauhtiin.

Viime viikonloppuna me oltiin kisoissa Vantaalla Ojangossa, kaksi Saviojan aksarataa. Ja taaskaan ei oo videoa. Ensimmäiseltä kymppi: vedin ilmeisesti Jiin välistä muurin ohi ja ennen keppejä en ehtinyt alta ja Jii meni toiseen väliin. Muuten hyvä.
Toiselta vitonen. Mä jäin keinulla seisomaan paikalleni ja lähetin Jiin eteenpäin, ja sehän lähti ja oli menossa turhankin kauas. Oli oikeen sellanen hyvä minä -hetki :D:D Sillä radalla ei ollut ollenkaan keppejä, mutta sen sijaan oli pöytä.

Kaks seuraavaa viikonloppua ollaan menossa kisaamaan Hyvinkäälle, äiti on palannut jenkeistä ja on ainakin toistaiseksi lähdössä mukaan, niin saisin videot radoista.

Ja tokoa me on treenattu edelleen ja kisojakin oon katellu, huhhuh.

maanantai, 14. marraskuuta 2011

kaikkee kaikkee

Viime tekstin jälkeen onkin kaikkea tapahtunut. Jiin harmi on, että mamma on jättänyt sen. Edelleen se jaksaa välillä auton äänen kuullessaan kipittää katsomaan, jos mamma tulis kotiin. Samoin kun käytiin juna-asemalla lenkin ohessa niin se oli jo ihan varma, että mamma tulis. Mutta ei, porukat tulee vasta tammikuun lopussa.
Netta on sen ajan hoidossa yhdessä perheessä, tai Netta on varmaan mielestään lähinnä taivaassa perheen tytön pehmolelumäärän takia :D

Jiin elämä on nyt sitten pyörinyt lähinnä aksan ympärillä. On normitreenien lisäksi oltu muiden seurojen epiksissä sekä Juha Oreniuksen ja Lotta Vuorelan koulutuksissa ja jopa kisoissa.
Kisat oli eilen Porvoossa, kaks agirataa ja yks hyppäri. Harmi kun en saa nyt videoitua mitään, kun siihen sopiva kamera on myös matkustanut pois.
Eka rata hylky, mulla kaks huonoa haltuunottoa.
Toiselta radalta saatiin luva, tais olla ainoa nollatulos, joten sijoitus 1. Jii teki ihan normaalisti, oli vaan hitaan tuntunen.
Viiminen rata, hyppäri, hylky myös. Siinä mä mokasin alun. Rataan tutustuessa katoin väärin, että Jii näkis lähdöstä kolmannen esteen ja oma keksittyminen hajos. Viidennellä esteellä sain ohjauksen vähän kasaan ja loppu meni hyvin. Kepit oli toiseksi viiminen este loppusuoralla, ne oli ihan superhyvät!

Käydään nyt parin viikon päästä vielä Hyvinkäällä kisaamassa. Mutta olis tarkotus muuttaa treenejä ja saada niitä kontakteja kuntoon. Jos pikkunössöö sais vaik vähän vauhtia :D

Lisäks me on tokoiltu, huhhuh. Ilmottauduttiin vaun alo/avo tokokurssille ja on käyty keskiviikkosin vapaavuorolla tokoilemassa. Ja jopa tehty kotona!!
Kotona on naksuteltu kosketuskepin kanssa maasta istumaannousua ja kurrea. Sitten oon naksutellu peruuttamista ja vadin kanssa yritetty saada takapäätä liikkeelle. Sepi on ollu iha hullun innoissaan, niin on ollu tosi hauska tehä sen kanssa.
Vapaavuorolla on tehty ryhmäpaikallamakuu, mua tuskastuttaa se sen rauhattomuus. Se oottaa palkkaa ihan hulluna ja tärisee ja vaihtaa lonkalle tai taittaa etutassun tms. Ääh, miks mä oon saanu sen tollaseks. Se makaa paljo paremmin "käy siihe" odottelumakuussa.
Ja sit kun on tän syksyn aikana treenattu jäävien erottelua, niin tuntuu et koko homma on vaan menny huonommaks. Tehtiin viime viikolla liikkeestä maahan käskytettynä, minkä Jii jääti ihan totaalisesti, kuten arvelinkin. Kolmannella toistolla meni vasta oikein.
Ja sit se seuraaminen, takapalkan kanssa se vaan jäätyy. Homma menee niin tönköks ja teknisesti paljon kamalammaksi kuin normiseuruu. Musta tuntuu et mä en vaan saa sitä yli siitä. Pärjättäskö me ilman koko takapalkkaa..
Toissaalta aksa kisoissa se toimii hyvin, että Jiin patukka on jossain kehän ulkopuolella/autolla. Noo, mitä nyt kerran lähti jo palkalle toiseksi viimisen esteen jälkeen :D
enmävaantiiä