Tätähän mä olen koko ajan pelännyt

Lauantaina UPK:n järjestämässä päivän peko-haun loppukokeessa Vihdissä mun pelkoni sitten toteutui: Giin kantti ei kestänyt haukkua kokonaan pressutetut mm:t. Olimme tietty taas kokeen viimeinen koirakko, ja radalle päästiin liki 4 tunnin odottamisen jälkeen. Hakurata oli ihan ok, tuulenvire sopiva ja keli pilvipoutainen. Lähdimme taas kiertämään reunoja seuraten myötäpäivään. Hyvin pian lähetyksen jälkeen huomasin Giin saaneen hajun, ja lähdin oikealle sen perään vahvistamaan. Ukko oli kokonaan pressutettuna kuusenoksien alla. Tämän haukkui ok.

Jatkoimme matkaa pitkää sivua, ja nousimme kalliolle. Huomasin Giin taas työstävän hajua melko kaukana edessä. Sitten se hävisi näköpiiristä. Päätin pysyä etsintäsuunitelmassa ja etenin kohti kulmaa. Kulmaan päästyäni kuulin haukahduksen, mutta ennen kuin ehdin mitään reagoida, Gii tuli hakemaan mua. Kokeen alussa olin testaajalle sanonut, että koira voi tulla mua vastaan. Nyt testaaja käski mun pysähtyä ja olla puhumatta koiralle. Siinä me sitten seisoa patsasteltiin: minä, testaaja, ratamestari ja koira. Mä pyysin testaajalta lupaa, että voisin liikkua. Sain luvan lähteä kävelemään rajalinjaa, mutta ei yhtään koiran tulosuuntaa = piiloa kohti. Kävelin ensin muutaman askelen edestakaisin, Gii pyöri ympärillä. Sitten lähdin kävelemään etsintäsuunnitelman mukaista linjaa, jolloin Gii meni takaisin piilolle ja alkoi haukkua. Haukkui piilolla kunnes tulimme (matkaa ehkä parikymmentä metriä alueen sisälle päin). (Jälkikäteen olen jossitellut, että jos olisin kääntänyt kulkusuuntaani heti huomattuani koiran työstävän hajua alueen sisällepäin, olisiko silloin kantti kestänyt haukkua?) Testaaja ja ratamestari/testaajaharjoittelija miettivät, että oliko ilmaisu hyväksyttävä. Päättivät katsoa suorituksen loppuun.

Etenimme lyhyen sivun loppuun ja käännyimme takareunan pitkälle sivulle. Siinä testaaja pyysi pysäyttämään koiran - mikä sujui yllättävän helposti ottaen huomioon että hakutreenissä tätä ei olla koskaan tehty, aina olen kutsunut koiran luo... Pitkällä sivulla edetessämme pian huomasin Giillä taas olevan hajun. Se eteni sivua pitkin eteenpäin, pyöri rajalla olevan kuusen ympäri ja painui maahan kuusen eteen katse mun tulosuuntaan haukkumaan. Siinä haukkui paikallaan maassa, kunnes tulin viereen, jolloin siirtyi haukkumaan kuusen oksien alle. Myös tämä kolmas mm oli kokonaan pressuun kääriytynyt. Testaaja ja testaajaharjoittelija jatkoivat neuvottelua meidän hakusuorituksestamme, joka päätyi tulokseen hylätty puutteellisen ilmaisun vuoksi.

Palautteena suorituksestamme saimme kiitosta koiran hakutyöskentelystä, sekä kehotuksen vaihtaa ilmaisu kertovaan. Siinä sitten viime yö menikin pohtiessani ilmaisun vaihtoa.

Tänään olimme koko päivän Espyn järjestämässä rauniokoulutuksessa Espoossa. Eilisten kokemustemme jälkeen halusin kivaa ja helppoa. Ensimmäisellä kierroksella Giille oli kolme mm, kaikki avoimissa putkissa ja suorapalkalla. Palautteena saimme, että hienosti työskentelevä, erittäin nopea koira, joka on hyvin ohjattavissa ja pitää kontaktia ohjaajaan. Raunioillahan emme juuri ole treenanneet, mutta ympäristöön ei Gii kiinnittänyt mitään huomiota: keskittyi vain työntekoon. Voisimme kuulemma yrittää hidastaa suoritusta niin, että minä ihastelisin ;) koiran kanssa löydettyä mm:stä pidempään, mm voisi palkata koiran vielä uudelleen tultuaan piilosta pois sekä miettimällä ruokapalkan vaihtoa leluun. Nyt Gii vaan hotkaisee ruoat niin nopeasti kuin kykenee päästäkseen jatkamaan etsintää. Ja minä annan sen jatkaa, kunnes viimeisen ukon jälkeen on loppuleikki. Niin, ja palautteena oli myös, ettei meillä ole mitään syytä vaihtaa ilmaisua (vaikka tämä harjoitus oli ilman ilmaisua...)

Toisella kierroksella pyysin mm:t 'taloihin', koska halusin nähdä miten Gii kiipeää ja menee niihin sisään. Aloitimme keskimmäisestä 'talosta', johon Gii hyppäsi ensin päädystä sisään (kehuin), tuli ulos ja aloitti haukun kuono ylös. Laskin sen tarkistamaan keskimmäisen, levyllä peitetyn välin. Palasi ja haukkui edelleen talon edessä ylöspäin. Autoin sen huomaamaan rappuset, ja kiipeämään niitä. Kehuin kun se meni itsekseen ylös, ja sieltähän se mm löytyikin. Nyt mm syötteli lihapullanpaloja yksi kerrallaan kädestä. Giin kanssa odotimme vielä rappusten alhaalla, että mm tuli alas ja antoi vielä makkaran.

Jatkoimme etsintää talon alaseinustalle, ja Gii meni itse tarkistamaan aukot (kehuin) ja lähetin sen vielä ekasta aukosta, kun en tiennyt niiden olevan yhteydessä keskenään. Sitten etenimme alatalolle, jonka takapäädyssä koira selvästi sai hajun, ja ymmärsi itse mennä sisään talon alapuoleisella sivulla keskellä olevasta aukosta. Mm makasi talon päädyssä 'ylätasanteella'. Kun mä menin kurkistamaan, niin Gii istui kaltevalla levyllä ja hotki palkkaansa. Taas jäimme odottamaan, että mm tuli ulos ja antoi vielä makkaran.

Tänä aikana kolmas mm oli mennyt vieressä olevan kiipeilytelineen päälle. Gii bongasi ukon alhaalta ja alkoi haukkua. Mä autoin sen huomaamaan luiskan, mitä pitkin se kiipesi mm:n luo. Palkan jälkeen ohjasin sen tulemaan alas samaa luiskaa. Nyt mm alas päästyään leikki Giin kanssa loppupalkkalelulla.

Palautteena saimme kehuja koiran työskentelystä, mutta ohjaaja kannusti koiraa liikaakin, kyllä se olisi ukot työstänyt ilman tukeakin. Tällä kierroksella yritin hidastaa työskentelyä: koira viipyi kädestä syötettynä mm:llä pidempään ja sai tosiaan vielä palkan, kun mm pääsi pois piilosta.

Lopuksi vielä teimme ketteryysesteitä ja kiipeilimme talojen katolla. Ja Gii jopa teki ne vaakatasossa olevat tikapuut 8-o Kyllä oli kiva palauttava treenipäivä! Nyt vaan kun taas pitäisi jotain päättää tuon Giin ilmaisun kanssa - johan tässä vuosi menikin ilmaisutavan valintaa pohtimatta...

Tokopäivä ja parit aksat

Viime viikolla alko Korkeavireen agikurssi. Tehtiin ensin päällejuoksuja ja välistävetoja niin pitkälle, että tuli virhe. Me saatiin Jiin kanssa huimat kaksi oikein 8-)

Sitten harjoteltiin vastaisen käden merkitystä: putkesta eka hyppy päällejuoksulla, keskimmäistä hyppyä ei hypätä ja viiminen hypättiin poispäin ja putkeen.
Toiseen suuntaan Jiillä meni tosi hyvin, mutta toiseen ei sitten millään.
Sen jälkeen sama idea, mutta keskimmäinen leieröitiin (eka hyppy hypättiin siis pois päin ja viiminen ohjaajaan päin). Se ei myöskään oikeen sujunu.
Lopuksi keppejä putken kautta takaleikkauksella. Jii teki oikein, mutta himmaili. Viiminen toisto toiseen suuntaan, jolloin mä tulin keppien oikealle puolelle ja se tosi hyvä. En tajuu miks sillä on noi puolierot.

Lauantaina oltiin Kirkkonummella Maiskis-tokopäivässä Ansu Leimanin koulutuksessa. Matkalle sattu tietty mutkia, olin sit vahingossa valinnu reitin mikä ajatti Hesan kautta ja eksyttiin vähän tietty ja näin ollen somasti myöhässä.
Jiin kanssa tein ensin seuraamista ja puhuttiin sitten jäävistä. Seuraamisessa ongelma oli takapalkasta luopuminen. Oon miettinyt, että onko se ristiriitaista jos palkkaan myös taskusta, vaikka on takapalkka. Ansun mielestä ei, niin uskallan nyt tehdä niin sitten :D Ja tiukka linja, huonoa seuraamista ei katella.

Jääviin meillä ei edelleenkään ole kunnon vihjeitä, mutta taidan nyt päätyä suullisiin. Niissä tehdään toistoja ja harjotellaan erottelua.

Toisessa erässä noutoa ja luoksetuloa. Seppo ei ollu yhtään 'hyiyäk en taho noutaa', kun mitä se on viime aikoina ollut. (Joo, on me oikeesti joskus treenattu vähän tokoa, mutta en oo siitä jaksanu mainita :D)
Se teki hirveen kivasti! Tässä meiän on pakko päästä nyt eteenpäin.

Luoksetulo oli myös yllättävän hyvä. Sitä se on muuten tehny hyvin vaan niin, että palkka on mun selän takana, muuten jäätävää himmailua. Pitää harjotella sivulletuloa kovasta vauhdista. Ja mä voisin olla tuijottamatta.

Kiitos koulutuksesta! ;)


Eilen tosikkotreenit, tehtiin sunnuntaista Oreniuksen rataa. Alku niin, että otin vastaan kakkosen ja kolmosen välissä, kolmoselle vaan heitin Jiin ja lähin menemään, että ehtisin takaakiertoon, mutta en mä sinne kuitenkaan ehtiny. Kolmosen toisella puolella oli seinä niin lähellä, ettei Jii voinut kääntyä väärään suuntaan, muuten se ois varmaan kääntyny sinne.
Päällejuoksut ei toimi, Jii olis halunnu 17 sijaan hypätä kutosen. Mun ohjaaminen ei siinä kohtaa pysyny päällejuoksussa, vaan tein puolivalssia ja siitä ei päässyt eteenpäin. Vastakkainen käsi ei riitä kääntämään Jiitä, koska mun oma liikkuminen eteenpäin on niin paljo vahvempi ohjaus. Tähän ois pakko ja äkkiä puuttua.
Ja se 18 aidan ohjaaminen millään sylivekkijaakotuksella tai niistolla tai mikä onkaan ei vaan onnistunu yhtään, Jii kiertää aidan toiselta puolelta.
Pyörittämällä tulee hirvee karros, koska mä en saa pidettyä sitä ihan hallussa.
Sari neuvoi siihen onneksi leikkausvalssin, mikä oli super! En ollut moisesta edes kuullu.

Koko ajan oli vaan sellanen tunne, että Jii lähtee käsistä. Haltuunotot on edelleen ihan toimimattomia (joo-o, en oo niille mitään tehnykään) ja Jii ei haluis millään tulla esteistä ohi, jos ne yhtään osuu sen linjalle.
Toisaalta Jii menee paljon ronskimmin ja nopeammin, teki kepit hyvin, kontaktit toki hitaat.
Nyt ois treeni-ideaa, kunhan sais auton ja ehtis hallille.

Pimeänpelot

Giin pekotreeneissä olen edelleen yrittänyt rohkaista sitä peitettyjen maalimiesten ilmaisuun. Pari treeniä viime viikolla on kestänyt niin myöhään, että Gii on päässyt etsimään pimeässä. Edelleen seisovat naamiontiverkolla peitetyt ja kokonaan pressuun käärityt mm:t ovat sille vaikeita. Naamiointiverkon alla kyykyssä tai istumassa oleva mm tuottaa vähiten ongelmia. Kai nyt ihan oikeasti täytyisi ottaa kunnon haukuttamistreeniä... Muttei aina vaan menisi pelkäksi koiran kiusaamiseksi, niin perjantaina olivat mm:t valoisassa ja ihan ilman peittoja metsässä: kyllä oli reippaita ilmaisuja!

oot kiva jii!

Ei vaan oo mitään innostusta kirjottaa treeneistä. Paljon on sen sijaan tullu mietittyä, kun ei oo töitä voi tehdä ilman aivoja :-)
Oudointa on, että tässä viimisen kuukauden aikana on tullu tehtyä tokoa! Netan kanssa on harjoteltu vaan pidempiä pätkiä, jos se bh pitäs yrittää käydä tallustelemassa. Netta on jostain syystä ollu tosi kiva.
Jiin kanssa vahvistettu seiso & maahan jääviä, muttei liikkeenomaisesti juurikaan. Panostettua palkkausta tehty myös ja vähän luoksetuloa ja noutoa.

Aksassa ollu taukoa juoksujen takia. Tiistaina Jii pääsi pitkästä aikaa radalle ja se oli ihan päätön. Vähän siinä jotain tuskailtiin. Kepeille se meni joko liian kovaa ja yritti mennä liian kovaa tai sitten himmaili.
Siitä huolimatta oltiin eilen P-HAUn epiksissä. Jii oli hirveen kiva heti, kun saavuttiin paikalle! Möllirata meni hyllyksi, Jii meni väärään putkeen, kun jäin paikalleni kääntämään. Mutta tosi kiva fiilis, mikä onkin nyt tärkeintä!
Ykkösten rata meni myös oikeissa tunnelmissa ja lisäksi puhtaasti ja vielä nopeimmalla ajalla. Kepeillä epävarma ja hidas, samoin hidas kontakteilla. Mutta mun ohjaukset meni suunnilleen niinku pitikin, Jii irtos, mutta sain sitä myös haltuun tarpeeksi :D
Jätettiin hyvissä ajoin ennen vuoroa patukka autolle ja mentiin hengailee lähtöpaikan lähelle. Ennen omaa vuoroa sain viriteltyä sen tosi kivasti, eikä se ollut lähdössä yhtään epävarma, jee :)

Ilmaisupainotteista

Millään en meinaa enää muistaa, mitä viime sunnuntaina tehtiin. Taisimme olla Rahametsässä aamulla, ja Gii ekana koirana etsimässä. Ja kuten viime aikoina on tapana ollut, teemana oli ilmaisun vahvistaminen. Vasemmalle tuli kolme ja oikealle neljä 'pistoa'. Osalla piiloista mm oli naamiontiverkon alla, osalla istui ja sai tuijottaa lähestyvää koiraa jne. Tarkemmin en enää muista, taisi mennä ok. Netalle oli kai 3 mm, ja muistaakseni en täysin tyytyväinen ollut. Otto sai osallistua radan merkkien poiskeruuseen ja nuoren holskunartun viihdyttämiseen.

Torstaina olimme Sipurassa. Nyt Giin teemana olivat seisovat mm:t. Nämä sujuivat hyvin. Netalle otin kaksi mm:stä, ja se taas haahusi.

Perjantaina Jokimaalla meni mullakin vihdoin jakeluun: Netan kanssa ei kannata treenata, kun sillä on juoksut. (Se siis aloitti myös yhtä lyhyellä välillä uudet juoksut, vaikka tavallaan sen juoksunvälit on ollut about 7 kk). Giillä haetutin partioimalla ensin alueen oikean reunan, ukot olivat menneet vasemmalta alueelle. Metsä oli yhtä risukkoa, kun puut olivat keväällä kaadettu ja Gii uusissa JuliusK9 valjaissaa oli jatkuvasti risuissa kiinni. Hyvin se kuitenkin tämän kesti, kertaakaan ei mun tarvinut koiraa irroitta tai kannustaa irrottautumaan, rytinä vain kävi sen edetessä ;) Sitten koira hävisi mun näköpiiristä. Lähellä menee hevosten juoksurata, ja sieltä kuului ääniä. Epäilin siis Giin painelleen sinne. Kutsuin koiraa - ei reaktioita - kutsuin kovemmin - koira tuli. Jatkoimme vähän matkaa ja Gii bongasi kannolla (ei piilossa) istuvan maalimiehen. Hyvin ymmärsi tämänkin aukealla näkyvissä istuvan mm:n haukkua. Ja mm tiesi sanoa, että äsken kutsuessani olin varmaan huutanut koiran pois toiselta mm:ltä. Ja näin olin tehnytkin. Lähellä seisoi naamiointiverkolla peitetty mm, jota Gii oli juuri suunnitellut ryhtyvänsä haukkumaan (hypittyään ensi verkkoa 8-o), kun mä kutsuin sen pois. Onneksi se kuitenkin palasi nyt mm:lle ja ilmaisi. Tämä on juuri näitä väärintoiminnan riskejä, kun ei ole ketään perässäkävelijää, jolta varmistaa ennen koiran kutsumista, ettei kutsu pois ukolta...

Tänäaamuna olimme taas Rahametsässä. Nyt treeneissä oli neljä ihan uutta ihmistä, ja mä tietty hyväksikäytin heidät kaikki uusiksi mm:ksi Giille. Yksi seisova pressun alla, yksi seisova naamiointiverkon alla, yksi makaava pressuun kääriytyneenä ja yksi aukella istuva. Istuvan haukkui hyvin, peitettyjen kanssa edelleen ilmaisun aloitus on kimeää haukkua ja makaavan kohdalla tuli mua vastaan. Mutta tänään kuulin, ettei päästy ensi lauantaina yrittämään loppukoetta, joten vielä on aikaa treenata...