tiistai 26. huhtikuuta 2011

Pääsiäistä

Palmusunnuntaina olimme pekotreenissä Holman lumenkaatopaikalla, joka onneksi oli jo ihanan lumetonta metsää. Giille otin taas ensin seisovan mm:n haukkuharjoitusta. Kyllähän se tietysti virettä nostaa, kun ukko menee muutaman metrin päähän, ja sitten lähtee peräänjuoksuna. Toistoja jouduimme ottamaan muutaman, ennenkuin alkoi taas tassut pysyä maassa. Tuuli oli metsässä harvinaisen reipas, ja otin lopuksi kaksi ukkoa tuulen päälle, jotta satiin reippaat suoraan irtoamiset.

Pitkänäperjantaina oltiin jo iltapäivästä Jokimaalla metsässä. Ennen treeniä tein Netalle ja Otolle lyhyet jäljenpätkät. Hakutreenin jälkeen jäljestin ensin Oton kanssa. Ilmeisen luontaista koiralle on tuo jäljestäminen, sillä olemattomasta harjoittelumäärästä huolimatta se selvitti tiensä lopun rasiapalkalle ja huomasi jäljelle pudottamani esineenkin. Netalla intoa oli taas yllinkyllin, ja esineistä yksi jäi metsään, yhden se nosti. Pitäisi näitä jälkiä jaksaa lisää tallailla...

Gitelle oli hakualueena "koko metsä" eli ehkä 200 x 300 m alue ja yksi ukko. Emme olleet tallanneet aluetta, ja hyvin koirasta sen näki. Sillä ei ollut mitään syytä lähteä juoksemaan, kun hajuja ei ollut. Kiersimme ensin alueen reunat, ja sitten halkaisimme. Paluuhalkaisulla Gii alkoi irrota, ja juoksi rakennuksen takana olevassa kaadetussa risukossa edestakaisin. Ukko olikin rakennuksen takana olevalla maavallilla pressuun kääriytyneenä makaamassa (oli siis mennyt sinne tietä pitkin). Mä olin taas kuunnellut alueen rajat huonosti, enkä ollut haetuttanut koiralla kuin metsä-alueen, ja niinpä rajoja kiertäessä emme menneet maavallille asti. Tuuli oli myös varsin vaisu, ja ehkä maavalli vaikutti myös. Haju siis ilmaisesti painui sinne risukkoon. Apuja Gii ei käynyt multa pyytämässä, kerran turhautuneena haukahti mulle, kun yritti tarkentaa. Keksi sitten lopuksi, missä ukko oli ja hyvin haukkui, vaikka oli etsinyt yli puolituntia lämpimässä kelissä.

Pääsiäissunnuntaina Noora ja Gii olivat ekoissa aksakisoissaan Janakkalassa. Ehkä Noora niistä raportoi enemmän, mä voin vaan todeta, että Gii teki kyllä hyvällä asenteella - ja vauhdilla :) Vire oli ekalla radalla liiankin korkea, kolmannella alkoi olla jo sopiva, mutta sitten alkoi Nooralla pätkiä.

Muuten pääsiäinen meni kesäisissä merkeissä. Otto ja Netta avasivat uimakauden järvessä. Giikin olisi päässyt mereen kyläilyreissulla Espoossa, mutta rantakäärme oli tiellä.

Ei kommentteja: