sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Metsässä

Perjantain peko-treeneissä selvisimme vihdoin metsään, ekan kerran tänä keväänä. Ja metsäkin oli meille uusi, emme olleet siellä ennen käyneet. Treenasimmekin sitten oikein ajan kanssa, kotona olimme vasta ennen kymmentä.

Tallasimme ensin hakualueen. Emme tarkkaan mitanneet, mutta arviosta 100x150 metriä. Sitten teimme osalle koirista jälkiä. Netalle tein esinenostoharjoituksen: kolme makkararasiaa ja kolme esinettä vuorotellen noin 8 metrin välein. Netan ongelma on edelleen, että jälki vetää etenemään. Esineille ei malttaisi pysähtyä maahan, vaikka makkarasta on kyse ;D Muiden tallatessa jälkiä Noora teki Giten kanssa seuraamista (oli ollut hyvä) ja paikallamakuun (ok).

Gitte pääsi siis ensimmäistä kertaa metsään hakemaan. Jotta etsiminen olisi -tai siitä joskus vaikka tulisi- yhtään hallittua, niin päädyin tekemään hakua pistoina. Teimme sille keskilinjalta perässäjuoksuna (näki lähdöt, mutta ei piiloa) lyhyitä (ehkä 20-30 m) toistoja neljän ukon verran. Ukot löytyivät ongelmitta. Ja intoa riitti niin, että koko koira tärisi hampaat kalisten lähtölupaa odottaessaan. Sikäli valmiit piilot olisivat virettä vähemmän nostattavia, mutta pelkään silloin homman menevän a) joko liiaksi juoksemiseksi ilman nenänkäyttöä tai b) Ottomaiseksi työskentelyksi, jolloin koira häviää luvan saatuaan näköpiiristä ja haukkuu kohta kaukaisimmalla ukolla. Täytyy miettiä seuraavaksi kerraksi taas sitä treenisuunnitelmaa ;D - milloin se sitten mahtaakaan olla, mä olen lähdössä taas reissuun... Tuo Kexin hakutyöskentely kyllä kuullostaa kadehdittavalta, mitenhän me päästäisi samaan???

Otolle otin kaksi ukkoa, yksi kumpaankin takanurkkaan. Ensimmäinen oli maastoverkkoon kääriytyneenä ja löytyi nopeasti. Toisen ympärillä Otto pyöri aika kauan. Ihan en ole varma, oliko Oton motivaatio muussa nuuhkimisessa vai vaikeuttiko se, että ukko oli kokonaan kääriytyneenä isoon pressuun. Mutta löytyi, ja Otto oli lopettanut pressun alle kaivautumisyritykset maalimiehen 'istu' käskyllä ja ryhtynyt haukkumaan. Netalle ei hakua tehty.

Niin ja edelleen mä arvon tuon Giten ilmaisutavan kanssa. Raunioilla se on itse ryhtynyt haukkumaan, jos ei ole löytänyt tietä maalimiehelle. Kokeilimme eilen Nooran kanssa, miten siltä haukku irtoaisi. Viime kesänä ihan pikkupentuna sitä haukutettiin väyh-käskyllä. Ja sehän haukkui taas ihan kuin olisi muistanut. Muutaman perässäjuoksun teimme pihassa, ja välittömästi Nooran löytäessään haukkui. Kun nyt sitten tietäisi, kestääkö kantti haukkua ne kaikki vieraatkin maalimiehet oudoissa paikoissa? Nyt olisi kyllä viimeiset hetket osata päättää...

4 kommenttia:

Linda kirjoitti...

Onko se Giten rullailmaisu edistyny yhtään viime lokakuun jälkeen?

Tuija kirjoitti...

Hiitaaastii ;) Muutaman kerran on pekotreenin yhteydessä harjoiteltu niin, että maalimies kävelee noin 5 metrin päähän, pudottaa rullan viereensä ja Git käy sen siitä hakemassa. Jotta rulla tulisi mulle asti, on mun oltava hiljaa ja peruutettava.

Mä se ihan itse taidan tästä vaan ongelmaa tehdä... No, ensi viikolla alkaa käyttökoirien pekokurssi teoriaosuudella, johon Noora menee mua tuuraamaan. Seuraavilla viikoilla on maastotreenit. Josko vaikka siellä valaistuisin tuosta ilmaisuasiastakin ;D

Sari kirjoitti...

Teillähän on hurja etu, kun teitä on kaksi. Pihalle vaan leikkimään rullanhakua! Joka päivä 5min, niin eiköhän edisty! Jos siihen siis päädytte.

Meillä auttoi suunnattomasti pieni olohuonetetsaus: rulla tulee käteen, vain ja ainoastaan käteen, ja siitä tehtiin hauska jahtausleikki. Käsi meni karkuun, ja koiran piti kipittää peräässä, että se sai tuotua rullan käteen ja siitä naksun ja palkan.

Olenkohan mä jo laittanut tän linkin, musta hyvä ja toimiva tapa
rullan opetukseen
Muuten ollaan tehty noin, paitsi maalimies kyykkii normaalisti pitäen rulla kaksin käsin edessään. Piakkoin pitäisi siirtyä myös tuohon laatikkohässäkkään.

Mua käskettiin liikkua reippaasti eteenpäin keskilinjaa (koira tekee kolmiota), koska se tykkää juosta. Se auttoi myös. Ja meitä taas on neuvottu, että maasta rullaa ei saa/pidä ottaa, mutta kai näissä on niin monta koulukuntaa kun on kouluttajaa.

Noora kirjoitti...

Niinhän se on hyvä, et meitä on kaksi, mutta toteutus on vaan vähän kateissa :D
Mä oisin sitä mieltä, et haukku ois parempi, mutta äiti sen kanssa haun tekee ja ilmasun valitsee. Mä voin vaan tuskailla Netan kanssa, et homma ei toimi :D Tai rulla ilmasun se periaatteessa osaa, mutta kaikki muu kusee.

Mä en nyt muista mikä idea on ollu tossa patukka maalimiehen vieressä jutussa. Ongelmahan on ollu siinä, että Jiillä ei oo ollu nouto kasassa, ja juu kesken on edelleen... Sitä mm:ltä patukan hakua on ainakin niin vähän tehty, että Git tuskin on mitään oppinut.
Äiti päättäköön mitä tekee, kunhan se taas ens viikolla palailee himaan..