Pelastuskoiratreenit

Eilen oltiin treenaamassa raunioilla, tai oikeastaan yhden hallin ympärillä, koska siinä oli valot. Aluksi otin Netan kanssa tokoa: pientä seuraamisen kaaviota hihnassa & ilman, paikallamakuuta, luoksetulon vauhtia & pysäytystä ja liikkeestä maahan. Vire oli erinomainen. Naksuttelin alussa kontaktista, jota Netta aika hyvin tarjosikin. Seuraaminen oli tiivistä ja kontakti kesti. Paikka oli ihan okei, mutta ei suora. Pysähdyksissä heilautin vasenta kättä, että Netta tulee suoraan. En jaksanut välittää vinoudesta, että motivaatio ei kärsi. Mieluummin haluan innokaan, mutta vinon seuraamisen. Palkkasin nakeilla ja "karvaisellavinkuriehumislelulla".
Vapaana seuraamisessa jätettiin lelu takapalkaksi, Netta ei vieläkään seuraa silloin täysin kunnolla, kun odottaa lupaa.. Ehkä en vaan saa sitä tajuamaan takapalkan ideaa tarpeeksi hyvin.
Liikkeestä maahan & paikallamakuu otin helppoina, onnistui.
Luoksetulossa pysäytän käsimerkillä: heitin ensin palloa taakse, sitten pysäytys ja pallo lentää vähän myöhemmin.
Häiriötä ei oikein ollut, pari koirakkoa samalla treenaili.

Äiti otti Oton kanssa jotain tokoa kai(?), mutta mä ohjasin haun. Tavoite oli kävellä alue vapaana hallinnassa ja lähettää yksittäin hakemaan ukot (4kpl), eli samaa kuin viime viikolla. Palkkasin itse, 3xnamu ja 1xlelu. Otto pysyi hallinnassa (!!!), lähti hakemaan vain luvalla. Luultavasti tuurista kiinni, ei tullut hajua :D Väleissä otin kontaktikävelyä naksulla, paikallamakuuta ja luoksetulon pysäytyksen. Pysäytys pitäisi saada terävämmäksi, mutta en uskalla ottaa siellä pallon kanssa mikä auttaisi. Koko ajan Otolla oli kierrokset korkeella, mutta pysyi justjust kasassa..
Maalimiehet olivat suht helpoissa piiloissa: roskiksen päällä, kopissa (ovi auki, mutta ei mahdu sisään), auran(?) päällä ja naamioimisverkon takana. Otto pääsi siis ainoastaan viimeisen ukon luo, ei ollut ryysännyt päälle. Namunhajusia käsiä oli kuitenkin tutkinut.
Väsymistä huomasi selvästi lopussa, mutta hyvä vain että välillä on rankempaa.

Illalla kotona Netan posket olivat ensin punaiset ja sen jälkeen turposivat. Huulet ovat edelleen turvonneet, mutta Netta on pystynyt hengittämään koko ajan nenän kautta.. Ei tule kuitenkaan mieleen mitään, mistä se voisi johtua.