Lisää Giten kuulumisia...

Viime päivinä on yritetty sosiaalistaa Gitteä kaikennäköiseen: on käyty rautatieasemalla ihmettelemässä junia, markettien parkkiksilla, kävelyllä tunnelissa, torilla vappuhulinoissa ja Löytyn koirankoulutuskentällä. Annoin jopa Roopen ostaa vapputorilta papatteja ja paukuttaa niitä takapihalla naapurien iloksi ;) Gitte kuunteli ensin sisällä, eikä tuntunut reagoivan ollenkaan. Sitten menimme takapihalle, jossa ensimmäisen sarjan kuullessaan juoksi pienen ympyrän, toista sarjaa kuuntelikin sitten jo rauhallisesti paikallaan seisten. Huomenna paukutellaan lisää...
Tällä hetkellä suurin haaste tuntuu olevan yksin jääminen. Eilen illalla laitoin alakerran huoneessa olevaan koira-aitaan tuplaverkon, ja nyt silmäkoko on niin pieni, ettei siitä mahdu enää läpi edes kuononpää. Nyt siis puitteet yksinollolle olisivat kunnossa ja sitä on ruvettava harjoittelemaan. Mä olen nämä pari Giten meilläoloviikkoa tehnyt paljolti töitä kotoa käsin, ja lasten koulupäivät ovat olleet niin lyhyet, ettei pakollista yksinolotarvetta ole Gitellä juuri ollut. Vain pari kertaa on jäänyt yksin Oton ja Netan aamuisen pissalenkin ajaksi - ja varmaan huutanut koko sen ajan.
Pennun kanssa liikkuessa saa kyllä runsaasti juttuseuraa. Suurin osa niistä kysyy, onko se Oton pentu ;) no, väri on tietty sama.
Täytyy laittaa tähän oikein valokuva, kun Nooran kanssa takapihalla leikkiessään Gitte melkein oikeaoppisesti palauttaa metallikapulaa 8D korvatkin on menneet innosta lurpalleen.