maanantai 2. heinäkuuta 2012

Josko pitkästä aikaa -

vaikka päivittäisi blogia. Mulla ei ole tullut liiemmälti kirjoitettua, ei kai ole ollut erityistä raportoitavaa. Giin kanssa haun ilmaisun vaihto on edelleen vaiheessa. Nyt mm:llä on piilolla vieressään rasia maassa, ja siinä yksi namupala. Aina ei namua syö, mutta on käynyt hyvin mm:llä asti ja lähtee pois haukkumatta/kutsumatta. Löydöstä kertoo mulle koskemalla käteen (tätä on kyllä vielä vahvistettava). Ja nyt pitäisi vielä saada koira juoksemaan mm:n ja mun väliä (en siis kytke liinaan).

Viime treeneissä ekan kerran mm ei enää palkannut näytölle tulosta, vaan palkat tuli multa. Tyytyväinen olen, että haukkua ei ole enää tarjonnut. Kesäkuun tokana viikonloppuna olimme Turussa raunioilla treenaamassa. Rauniot olivat meille ennestään tuntemattomat. Siellä Gii muutaman kerran mietti piilolla haukun aloitusta, kun ei heti löytänyt tietä mm:lle. Mä ryhdyin silloin kehumaan koiraa ja kannustin sitä etsimään tietä piilolle, jolloin onneksi pysyi hiljaa :) Vaikka kyllä raunioilla tarvittaisiin paljon lisää treeniä, jospa vaan Lahteenkin taas joskus rauniot saataisiin.

Hajuerottelua treenattiin keväällä ahkerasti, nyt se on vähän hiipunut. Olin Hormilan tunnistusjäljestys-koulutuksessa toukokuun lopussa, ja olipa antoisa viikonloppu! Nyt pitäisi löytää aikaa ja energiaa lähteä hyödyntämään saatuja oppeja. Avainta asfaltilta olen Giin ja Netan kanssa pari kertaa tehnyt, ja se on kyllä enemmän Netan laji.

Ryhtiliikettä olen etsinyt myös tottiksen suhteen. Mun kesäloman tavoitteisiin kuuluu, että mä opettelen mm. kävelemään ja kääntymään niin, että koira voisi seurata ;-) Ajatuksena olisi siis harjoitella Giin kanssa IPO-R tottelevaisuutta ja ketteryyttä. Viime kesänä sain harmaita hiuksia Giin tikapuiden kanssa. Juhannuksena uskaltauduin kokeilemaan niitä ensimmäisen kerran tälle kesälle - ja Giihän meni ne kuin tyhjää!

Netan selkä on akupunktion ja fyssarikäyntien myötä parempi. Ottokaan ei ole viime aikoina vaivoja valitellut, etenkin kun on saanut olla mökillä nauttimassa vapaudesta. Ensi viikolla meille sitten muuttaa kroatianpaimenkoira Tuus Iltatähti alias Aino Ainokainen, jonka kutsumanimeä Noora miettii. Liian rauhalliseksihan tämä meidän elo oli jo käynytkin...

Ei kommentteja: