oivoi pena

Maanantai ei sitten ollutkaan lepopäivä, vaan lähin käymään aksahallilla. Netan ja Oton kanssa ekalla kierroksella aksaa ja tokalla tokoa. Netta oli aika laama tokoilija, mutta Otto oli oikeen asenteella mukana. Tehtiin sen kanssa lähinnä takapalkkajuttuja.
Giten kanssa ensin rataa, mittasuhteet oli vähän erilaiset kuin kuvassa.

Pitäs vahvistaa haltuunottoja, Git olis välttämättä halunnu kolmoselle mennessä hakea 11 matkalla.. Sylkkäri toimi parhaiten siihen kohtaan.
Kepit meni kohtuu hyvin, kovassa vauhdissa ei meinaa taipua ekaan väliin (hakee siis oikein välin ja jättää sitten yhden välin välistä). Pussia haki hyvin, kun se oli oikeasti kauempana puomin päässä. Takaakierroille lähti myös ihan hyvin.

Eilen oltiin vierailemassa tiistairyhmän hakutreeneissä. Netalle oli tarkotus tehä rullaa perässäjuoksuina, mutta niin ettei Netta näe ihan tarkkaan mihin maalimies menee. Maalimies meni aika kauas ja Netta päättikin lähteä juoksemaan jälkiä alueen ympäri. Joo, oli tosi kiva. Se tuli sieltä sitten takas rulla lauenneena.
Rulla takas U:ksi ja uudestaan. Nyt tassu meni rullan väliin ja maalimies joutui ottamaan tassun pois sieltä välistä. Rulla tassun alla komplikaatioiden jälkeen Netta ei oo palauttanu rullaa normaalisti (tiputtaa), eikä palauttanu nytkään. Kutsuin sen luo ja lähetin uudestaan. Netta luuli, että se on näytöllä ja meni vaan makaamaan maalimiehen viereen, vaikkei rasia ollu esillä, liina perässä enkä mä perässä. Maalimies yritti laittaa rullaa suuhun, mutta ei ku Netta oli vaan mielestään näytöllä. Joo, ei myöskään näin.
Uudestaan toisen maalimiehen kanssa. Rulla laukesi matkalla maalimiehelle, mutta Netta sai sen suuhun kuitenkin. Näytöllä neiti ei voinu mennä maahan, kun oli risukasan päällä, hyväksyin kuitenkin.
Sitten vielä yksi. Mä olin liikkunu normaalia enemmän tietä eteenpäin Netan ollessa hakemassa ja se palasi lähetyskohtaan, vaikka kutsuin ja se näki mut. Näytölle lähti vähän haluttomasti. Ei tainnu treeni mennä ihan putkeen?
Pakko kai se on vaan palata siihen I-rullan... Toi rulla on niin kireellä ku mahdollista, Netta saa sen just suuhun ja pois.

Gitelle ensin haukutusta, mulle se ei meinannu malttaa haukkua, vieraalle haukku hyvin. Sille oli kaksi maalimiestä alueen takalaidoilla. Aluksi se meinas lähteä paahtamaan, äiti kutsui pari kertaa takaisin ja sitten se haki näköetäisyydellä. Maalimiehet löyty hyvin, palkkasi yksitellen syöttämällä ja toisella Git ehti haukahtaakin syöttelyn välissä. Viiminen maalimies leikitti patukalla ja Seppo roikku patukassa matkan takasin.

Tänään käytin koirat uimassa. Seppo on kaikista innokkaimmin vedessä läträämässä, hullu silakka. Se myös ui hakemaan, jos sille heittää jotain. Uimatyyli on vaan ei-niin-hyvä edelleen :D

Pekoputki

Jottei Seppo-silakan elämä pelkkää aksaa olisi, niin nyt on takana neljän päivän pekotreeni-putki. Täytyy kyllä myöntää, että hyvin siinä koirassa tuntuu virtaa riittävän.

Viime torstaina olimme LKK:n pelastuskoiraporukan kanssa metsässä. Hakua treenattiin pk-tyyppisesti ja niinpä Gitelle tehtiin pistoja perässäjuoksuna. Palautteena tuli, että kyllä se on nopea. Niinpä. Mutta suoraan eteni ;) Ohjeeksi seuraavaan kertaan saatiin, että ei enää ihan perässäjuoksua vaan pelkkä lähdön näyttäminen. Treenin lopussa Noora vielä haukutti parilla lyhyellä perässäjuoksulla.

Netalla tehtiin samantyyppisesti, ja treenissä pääpaino oli rullailmaisussa. Se tuntuu olevan metsässä haastavampaa kuin varikolla. Netta menee hienosti ukolle ja ottaa rullan, mutta sitten heittää kunniakierrosta ukolta eteenpäin. Puhuttiin, että Noora voisi kutsua, kun rulla on suussa, että oppisi palaamaan heti suoraan. Netalla oli toisesta päästään pannassa roikkuva rulla.

Perjantaina oli koko peko-porukan yhteinen katselmus. Kokoonnuimme siis varikolla, jossa tulimme jaetuiksi kolmeen 3-4 hengen ryhmään. Nooran kanssa olimme eri ryhmissä, mulla oli Otto ja Gitte, Nooralla Netta. Meidän ryhmän ensimmäinen rasti oli raunioilla. Tehtävänä siellä oli suorittaa sekä rauniokasan että sen lähiympäristön etsintä kahdella koiralla, jotka työskentelevät samanaikaisesti. Otto valittiin toiseksi koiraksi ja vieraileva berninarttu toiseksi. Oton osalle tuli rauniokasan ympäristön tutkinta. Täytyy tunnustaa, että Otto yllätti positiivisesti. Se oli selvästi töissä, eikä välittänyt bernitytöstä, vaikka tämä pari kertaa oli tulossa moikkaamaan. Otto myös teki huolellista työtä, ja uskalsin kohtuuvarmasti sanoa, ettei reuna-alueella ollut ihmisiä. Jälkeenpäin kuulin, että siellä oli ollut vaatteita ja ruokaa(!!!), mutta niihin ei tullut reaktioita. Rauniot tarkistanut berni ei mennyt maanalaiseen putkistoon, joten Otto sai vielä tarkistaa senkin. Jostain syystä Otto jäi vasemman haaran päähän. Se ei ilmaissut, joten ei siellä ihmistä ollut, mutta ajattelin, josko sinne jotain muuta olisi jemmattu. Kävin sen sitten yläkautta katsomassa, mutta tyhjä oli. Ehkä aikaisemmassa treenissä sinne oli nakinpaloja tippunut... Netta oli Nooran kanssa suorittanut tämän saman rastin ja raunioalueen tutkimisen. Ei ollut silloinkaan mitään löytynyt, kun ei ollut löydettävissäkään. Eikä onneksi ollut tullut virheilmaisujakaan, vaikka rulla mukana roikkui.

Seuraavana meidän ryhmä meni Jokimaan metsärastille. Sekin oli tyhjän alueen etsintä, vain tavaroita löydettävissä. Metsästähän koirien pitäisi ne ilmaista, mutta meidän käyttämät koirat eivät niitä merkanneet, onneksi me ihmiset kyllä ;)

Viimeinen osuus meidän ryhmällä oli Metsäkankaalla kaupunkietsintä, tai kaupungissa olevan metsäalueen etsintä. Alueita oli kaksi, ja mä otin Giten toiselle alueelle. En kyllä vieläkään tiedä, mitä se teki, sillä kytkettynä etsimistä emme sen kanssa ole koskaan harjoitelleet. Mutta ihan kuin se olisi etsinyt. (En kyllä käskyttänyt sitä mitenkään, eikä sillä ollut hakuvermeitä) Sillä oli valjaat ja Netan pitkä jälkiliina. Se kulki liinan päässä risteillen, kuono ilmassa. Välillä horsmat ja lupiinit olivat niin korkeita, että koko koira katosi ja silloin se ajoittain loikki korkealle nähdäkseen :D Etsittävä alue oli suuri, enimmäkseen metsää, mutta myös sitä horsmikkoa ja jyrkkää entistä hiekkakuopan reunaa. Koko puolen tunnin etsintäajan me partioimme sitkeästi, koska mä kuvittelin vahvasti alueella olevan maalimiehen. Mutta ei sielläkään ollut kuin reppu, jonka kartturimme bongasi. Ajan loputtua pyysin kartturia maalimieheksi, ja niinpä Gitte sai löytöpalkkiot ;) Sillä toisella alueella, mitä ryhmämme toinen puoli etsi, oli maalimies, joka kuitenkin jäi löytymättä. Kokonaisuutena oli kuitenkin kiva, erilainen treeni.

Lauantaiaamuna matkasimme Giten veljen luo jatkamaan samoissa merkeissä. Paikalla oli viitisentoista koiraa, joista 9 taisi olla kelpieitä.

Aamun aluksi tallailimme jäljet. Sitten jatkoimme haulla. Tuuli tuntui pihassa kohtuuvoimakkaalta, mutta metsässähän se aina vaimenee. Gitelle oli kolme ukkoa valmiina piiloissa ja ohjeena suorapalkka. Se sai etsiä vapaasti partioiden. Kyllä se heti metsään päästessään tiesi, mistä on kyse, vaikka ihmiset ja paikka olivatkin uusia. Iltapäivällä otimme nopean ilmaisutreenin perässäjuoksuina. Tämä oli eka kerta, ja yllättävän hienosti haukku irtosi. Toisella maalimiehellä pyöriminen ja hyöriminenkin jo vähän väheni. Palautteena saimme, että voisi siitä tosiaan haukkuvaakin ajatella - ei liene kenellekään yllätys, että tämä oli mulle mieluisa vastaus ;D Haukkumisen asennon ja paikan suhteen koiralle kannattaa antaa vapaus valita - tietty kunhan ei ukkoon koske. Vahvistetaan nyt haukkumista ja katsotaan miten etenee. Niin, ja kirjoitan tähän muistiin, miten suunnittelin saamani palautteen perusteella yrittää rakentaa lähellä pysyvää partioivaa etsintätapaa. Seuraavassa varikon taka-alueen treenissä tallattu alue tyhjä, kun Giten kanssa startataan, eli ei haittaa jos ampuu taas vauhdilla kohti ääretöntä. Kun olemme taka-alueella, ukot hipsivät etualueelle piiloon ja sitten me palataan ja mä osoittelen, mistä kannattaa etsiä. Kiitos LUPilaisille kannustavasta palautteesta ja meitä eteenpäin auttavista vinkeistä!

Oli muuten tositosi hienoa nähdä niin monen kelpien hakusuorituksia! Ja hienoja suorituksia olikin! Välillä nautimme grilliherkuista, salaateista, karkeista, leivonnaisista yms.yms. Täysin vatsoin jatkoimme treeniä, enkä enää muista edes järjestystä 8o - mutta ainakin totuttelimme starttipistoolin paukkeeseen (Gitessä en juuri reaktiota havainnut) ja ulkomuototuomarin käsittelyyn, jossa Gitellä treenaamista riittää. Marika ystävällisesti jaksoi tuomaroida niin kauan, että Gitte jopa rentoutui. Tätä tarvitsisi nyt kyllä ihanoikeasti treenata (eikä ainavain suunnitella).

Verijäljet vanhettuivat 5-6 tuntia. Netalle tekemäni jälki jäi vähän lyhyeksi, kun tuli liian leveä mutaoja vastaan. Jäljelle tuli siis siihen kohtaan kulma ja tienylitys. Tienylityksen jälkeen matka jatkui viistosti kalliolle, ja siinä kohtaa ajaessa oli tullut pieni hukka. Muuten jälki ja makuiden merkkaukset oli sujunut hyvin.

Tällainen ryhmätreeni oli kyllä antoisa juttu, toivottavasti syksyllä järjestyy taas uusi tilaisuus. Tästä Jannalle tuhannet kiitokset!

Sunnuntai-iltana jatkoimme vielä samoissa merkeissä LKK:n pekotreenissä varikolla. Gitelle otimme ilmaisutreenin: viisi ukkoa perässäjuoksuna. Haukkuminen sujui hienosti :) ja aloittaminenkin nopeutui ukko ukolta. Netalle oli myös ilmaisutreeni eilen ostetun u-rullan kanssa. Ja niinkuin eilen testasimme, ettei rulla voi mennä jalan alle, niin heti ekalla ukolla rauniokasalla rulla oli tassun alla. Ukko oli sitten yrittänyt rullaa repiä pois... Toiselle ukolle mennessä rulla oli sitten lauennut irti toisesta päästä... Eli just näin taas :/ Kolmas ukko oli sitten metsän puolella, ja saatiin edes yksi hienosti onnistunut suoritus.

Mitähän sitä huomenna tekisi? Tiistaina taidamme taas päästä pekoon, jos menemme taas uuteen treeniryhmään vierailulle ;D

Loputkin kuvat löytyy täältä. Tietenkin niissä kuvissa, joissa kaikki koirat on kiltisti paikallaan on tarkennus väärässä paikassa :D

super seppo

Vähän yksipuolisesti taas jatkuu: blogin päivityksestä kolme päivää ja joka päivä vaan oltu agihallilla :D

Sunnuntaina myöhästyin Sissin treeneistä EINÄIN ja ehdin justjust paikalle pitämään oman ryhmän treenit. Sen jälkeen piti tehdä Jiin kanssa hyppytekniikkaan liittyen taipumisharjoituksia. Eipä tehty, kun unohdin ottaa piirroksen mukaan missä oli estevälit.
Tehtiin sitten sitä harkkarataa ihan vähän, kun siihen sattu kuulumaan olemaan puolikkaat kepit kolme kertaa. Git haki oikean välin hienosti ja pujotteli hyvin kunhan en vedätä. Tehtiin myös vähän An ja puomin alastulokontakteja, pitäs oikeesti panostaa.

Maanantaiaamuna oli Helenan koulutus. Rata oli tän näkönen:

Kakkoselle kävi hyvin sekä niisto että ennakoiva valssi. Aidoilla pyöritys suju kohtuullisin käännöksin kunhan mä olin tarpeeksi kaukana, eli 5-6 ohjatessa olin 4. aidan edessä. 6-7 väliin valssi ja en taaskaan saattanut. Putkeen haki hyvin, loppusuoralla mä olisin voinut lähteä etenemään aiemmin. Harjoteltiin siinä, että mä meen edellä & pidän ohjauksen päällä ja Git osaa lukea sen.

Sen lisäks tehtiin niin, että Git meni esteet 3,4,5,13 ja mä en tullu 6 aidan toiselle puolelle eli kerrostusta. Siinä siis samaa juttua, että mä oon kauempana ja edempänä (mun piti ehtiä valssata 13 aidan jälkeen). Gitellä ei ollu kerrostamisessa ongelmaa. Mutta pitää selvästi treenata tätä, että jätän Jiitä suorittamaan itekseen. Voisin kuulemma vähän luottaa enemmän koiraan :D

Tänään Giten viikkotreeneissä tehtiin taas Helenan rataa, mitä kouluttaja oli aamulla ollu treenaamassa.

Rataan tutustumisessa oli vähän huhhuh fiilis, mutta jos oikein muistan niin saatiin tehtyä ainakin melkeen puhdas rata. Muutaman kerran tuli 'tässätässätässä'-kohtia, kun olinpa yllättäen jäljessä.
En nyt ole varma mikä oli ohjauskuvio nimeltään, millä ohjasin 2-3. Kuitenkin olin selin kakkoselle ja ohjasin vastaisella (eli oikealla) kädellä kakkoshypyn, otin koiran oikeaan käteen oikealle puolelle ja heitin kolmoselle.
Neloselle mennessä jouduin ottamaan sen tiukasti käteen, kerran se ehti hyppäämään 16 ja useamman kerran meni kakkosen uudelleen.
Nelosen jälkeen valssi ja putkeen. Putkesta otin sen käteen, heitin kutoselle, persjättö ja seiska ennakoivalla valssilla.
Kasille heittäessä yritin olla kohtuu kaukana ja lähteä kympin suuntaan, ettei se hae mene 11 aitaa väärään suuntaan.
9-10 sylkkärillä, 11 kerrostaen ja 12 jälkeen valssi. 14 putkesta haki oikean pään, mutta kaarros valtava, sitä ei ehditty treenata, pitää tehdä itsekseen joku kerta.
15 tein ensin niistolla, mutta paremmin toimi, että lähetin takaakierrolle ja ohjasin 4 aidan puolelta kuudelletoista.

Rimat on ollu nyt medi ylärajoilla ja pudotuksia vain satunnaisesti. Pitäs sitä hyppytekniikkaa tehdä ennen nostoa... Varsinkin taipumista pitäs harjotella.

Niin, ja ollaanhan me vähän tokoiltukin. Eilen noutoa ja tänään otin Jiin mukaan kauppaan. Siinä prisman pihalla sitten seuraamista, liikkeestä maahanmenoa, luoksetuloa ja lyhyt minuutin paikallamakuu.

Perjantaina pekoa - mutta uudessa porukassa

Jokaperjantaisen rutiinin mukaan olimme taas peko-treeneissä, ja paikkakin oli vanha tuttu raunio, mutta porukka uusi. LKK:n pelastuskoiraporukka järjesti uusille koirakoille muutaman kerran peruskoulutuksen, ja me ilmoittauduimme mukaan. Mä olin Giten kanssa ja Noora Netan.

Gitelle pyysin raunioille kaksi ukkoa valmiiksi piiloihin. Jostain syystä keskustelusta ymmärsin, että toinen ukoista menee heti lähdön lähellä olevaan roskikseen. Hiukka tullessani ihmettelin, että jouduin lähettämään Giin niin, että seisoskelijat olivat lähetyspaikan ja roskiksen välissä. Vähän Gii väkijoukossa hyppeli ohi juostessaan, mutta jatkoi samantien matkaa - ohi roskiksen ja täyttä vauhtia raunioiden alareunaan ja matalalle muurille. Ukko oli muurin alhaalla keskimmäisessä putkessa, jonka edessä roikkui pressu. Gitte ei uskaltanut lähteä ryömimään pressun alta putkeen, ja tarjosi taas haukkua. Maalimies nosti sitten pressun alareunaa ja ryhtyi palkkaamaan. Sitten lähetin Giin takaisin ylös rauniokasalle, ja se hetken pyörittyään menikin vihreään koppiin. Mä en tajunnut edes mennä heti perään, kun en ymmärtänyt, että toinen ukko olikin siellä. Onneksi ehdin kuitenkin paikalle vielä Giin syödessä palkkaansa.

Palautteena sain, että koira on innokas - yllätysyllätys. Ilmaisutavan suhteen eivät näin ensinäkemältä osanneet ottaa kantaa, mutta totesivat myös, että turhautuessaan näyttää haukkuvan helposti, ja että turhautuminenkin tapahtuu nopeasti ;) Itse olin tyytyväinen, että Gitte niin hienosti ja ihan itsenäisesti haki vieraat maalimiehet.

Netan vuoro oli treenin viimeisenä, ja kierrokset olivat kaakossa. Noora oli pitänyt pitkät puheet, kuinka sen rullailmaisu ei toimi, ja sovimme että me näytämme, mitä ja miten olemme tehneet. Mä olin siis eka ukko ja otettiin perässäjuoksuna rauniokasalle. Netta toimi kuin oppikirjasta. Sitten toistettiin sama kahden vieraan ukon kanssa. Ei mitään ongelmaa. Oli käynyt ukon kättä hipaisemassa (kun aluksi opetimme sen 'kosketuskeppinä'), ottanut rullan ilman käskysanaa ja näytölle tullessaan painunut itse maahan. Loistopena!!! Arvelivat, että ongelma on syntynyt siitä, että mä olen ollut jatkuvasti ukkona - mutta minkäs teet, kun pääasiassa on kahdestaan tai niin pienellä porukalla treenattu.

Nyt kai sitten pitäisi ruveta BH:ta treenaamaan. Tänään itseasiassa käytiin kentällä kokeilemassa, millainen työmaa olisi edessä. Keskiarvona neitien suoritus olisi kelvollinen: toinen on malli matkalaukku 'taasko tätä p-leen seuraamista' ja toinen yliviritetty vieteripupu 'jos teen kaiken hyppäämällä niin tää on viel kivempaa' 8-D

Tiistaina oltiin taas aksailemassa. Paikalla oli vain kolme koiraa meidän lisäks, niin ehdittiin tehdä 1½ tunnissa normaalia enemmän, Leena piti treenit.
Tehtiin samaa Peten rataa kuin viime viikolla, mutta mittasuhteet oli vähän eri, lähinnä lyhyemmät estevälit. Rata tuntu huomattavasti helpommalta ja sujuvammalta.
Putkeen lähettäminen, ihme kyllä, tuotti ongelmaa. Yleensä se ennemmin sinkasee jokaiseen putkeen, joka on yhtään hollilla, nyt se oli et oikeestiko. Mä olin tietenkin kiirehtimässä eteenpäin ja heitin sen vähän huonosti, pitää keilata se sinne :DD
Nelosaidan kierrätin sen aidan ympäri 'yläpuolelta'. Seiskalle taas ennakoivaa valssia. Kokonaiset kepit tarvii toistoja. 16-17 väliin ehdin tehä persjätön, vaikka en ois uskonu. 17-18 takaleikalla, ei hakenut putkeen, mutta vois kääntyä _pikkusen_ pienemmällä kaarroksella 19 aidalle.

Lisäks tehtiin takaleikkatreeniä ja valssitreeniä. Takaleikkauksissa Git oli sitä mieltä, et ryntään sen päälle. Ja jos heitin sen selvästi ensin, niin olin parin takaleikan päästä jo hyvästi jäljessä, noo...
Valssit meni tosi hyvin!


Keskiviikkona oltiin mätsärissä. Otto veteraaneissa, punaisten 3. Se oli rastiruutuun-arvostelussa kaikinpuolin erinomainen, ja on kuulemma kuin nuorimies :D
Git 9-18kk isoissa koirissa. Ja iik ku tuomari on varmasti ilkee! Se oli mulla kainalossa ja hampaat sai katsottua, mutta eihän sitä matoa pysty muuten tutkimaan. Liikkuminen hyvä, ja Git oli kolmion lopuksi menossa moikkaamaan tuomaria, kun tuomari ei ollu tulossa sen luo. Ihme kyllä se sai myös punaisen nauhan ja lensi punaisten kehästä ulos vasta puolessa välissä.
Kehän ulkopuolella se ois tietty halunnu moikata vähintään kaikki!
Saas nyt nähä ilmotanko sitä erkkariin tai Heinolaan, ku ei hirveesti innosta lähtee tollasta käyttäytymistä esitteleen. Näyttelytreenejä ei oikeestaan ole missään ja vieraita tuomarinleikkijöitä ei hirveesti oo näkyny.

Eilen mä olin collieiden tuomari kolleegiossa handlerina ja treenailtiin vaan vähän kotona. Tai tällä viikolla me on jopa joka päivä tehty takapihatreeniä. On aloteltu ruutua maton kanssa, minkä keskellä on nyt pieni reikä. Git hakeutuu hyvin siihen, Netta on ihan eitajuu ja on varma et sen pitää vaan mennä maahan ja laittaa pääkin maahan, jep!
Giten kanssa tehty vähän seuraamista, kontakti hyvä, paikkaa pitää vielä vahvistaa. Liikkeestä maahan hyvä, seisomisesta on tehty ihan alkeisjuttua.
Noutoa sellasella köysilelulla, mikä on just noutokapulan kokonen Sepolle. Vähän se on edelleen et meneeks nyt varmasti oikein. Mutta enää ei pudota, jos en oo hiljaa.

Tänään käytiin Sepon kanssa pyöräilemässä kirjastoo :DDD Se oli alkuun ihan vakuuttunu, et ajelen sen päälle ja pikku silakka kuolee. Mutta selvittiin molemmat hengissä!

Vihdoin sain myös tehtyä jonkunlaisen ruokalistan.
Otto syö tällä hetkellä luuta 666g kerralla ja lihaa + kasvista 222+222g kerralla.
Netta ja Git syö saman verran luuta 540g ja lihaa+kasvista 180+180g. Netta on saanu viime aikoina kyllä reilummin ruokaa, kun se on jopa melkeen liian laiha. Painaakin alle 19kg.

Punkkipannoista vielä sen verran, että ostin noille jotku 'yrttipannat' Musti&Mirristä. Aikaisemmin käytettiin niitä myrkkypantoja (oisko ollu Scalibor?), mutta Netalla tuli kaula ihan punaiseksi siitä. Ennen pantojen laittoa (toukokuun alkupuolella) Netasta oli löytyny yksi punkki, mutta pantojen laiton jälkeen kenestäkään ei ole löytynyt yhtään. Toistaseks ne siis näyttää toimineen, ajateltiin kyllä kesän loppupuolella laittaa vielä jotku litkut niskaan.

yksipuolisuusviikkoa

Joo, ei tuu taas kirjottamisesta mitään. Mutta nyt on loma ja pakkoryhdistyminen (juu, sen ku näkis)! Jos ahkeruus oikeen koittaa niin voisin vaikka saada aikaseks kirjotella niitä hyppykurssin muistiinpanoja..
Viime viikolla oli vaan aksaa. Tiistaina Giten treenit, tehtiin samaa rataa mitä Pete oli tulossa kouluttamaan. Harmi, että mä en voinu jäädä koulutusta kattomaan, kun luulin et tulee migreeni mut onneks ei.
Ongelmaa oli lähinnä käännöksissä, Git menee niin vauhdilla ettei taivu. Toki mulla on ohjaus välillä sen verran myöhässä, ettei se ehdikään.

Torstaina oltii agihallilla taas. Oton ja Netan kanssa lyhyemmin. Otto teki vähän keppejä, putkea ja takapalkka-juttuja. Netta seuras, teki luoksetuloa, kakeja ja merkkiä. Homma on vaan niiin 'kuhan nyt vähän jotain'-tasoa et huhhuh.

Giten kanssa aidalta kepeille lähetystä eri kulmista (puolikkaat). Kepit houkutti niinku putki :o
A:n alastuloa, ok. Kokeilin myös välistävetoja kolmella aidalla, että mikä tapa toimis parhaiten. Päällejuoksu vaatis ainakin opettamista, puolivalssailulla mulla on törkee kiire, peruuttaen + epämääräsesti huitoen meni parhaiten, mutta ei nyt voi mistään sujuvasta puhua.

Perjantaina Otto lähti mökille ja neidit jäi mun kanssa kotiin. Ei ehditty peko-treeneihin ja sunnuntaina olikin yllättäen agia. Git oli vielä tuuraamassa Sissiä. Radalla tais olla ekaa kertaa maxi-rengas, se meni hyvin.
Ennakoivaa valssia yritin yhdelle aidalle, mutta Git oli vaan et ei ymmärrä. Niisto toimi paremmin. Tasapainoa pitää hakea siinä kuinka paljon heitän tai pidän kädessä.

Otto oli mökillä taidokkaasti kompuroinu ja satuttanu vasemman lapansa. Se oli ilmeisesti hypänny ojasta huonosti tai törmänny autoon ja kiljunu aiaisattuu. Nyt se on vähän kipeen olonen. Tai oikeestaan se on ei-niin-huonotapainen, ei varasta ruokaa eikä kaukosäätimiä :o Se on vaan nukkunu omissa oloissaan ja käyny lyhyesti ulkona. voi pulsku.

Mutta Giten kanssa ollaan joka päivä vähän tokoiltu! Lähinnä muisteltu vanhoja ja harjoteltu takapalkkaa. Lisäks oon yrittäny opettaa sitä haukkumaan paikallaan maaten. Nyt se hyppii taaksepäin haukkuessaan ja sinkasee sitten taas eteen päin ja mahdollisesti liikkuu myös sivuttaissuunnassa ja muuta kivaa, mutta ei sentään koske.