Olin tänään Giin kanssa vierailemassa sunnuntain pekoryhmässä. Ja tätä tarvitsisi tehdä lisää! Olimme varikolla alhaalla, eli ihan tutussa paikassa. Pimeäähän tietysti oli, kun Gii juoksuisena pääsi etsimään treenin viimeisenä. Meille oli kolme ukkoa, piiloja en tiennyt. Ennen lähtöä Gii ehti ottaa vartiohaukut treeninvetäjälle, joka oli vienyt ukot piiloihin, ja oli palaamassa meidän luo mun kaivaessa autosta tavaroita. Lähetyspaikalle kävellessä Gii kulki mun takana, kun ei voinut tulla kävelemään mun ja vieraan, kertaalleen vartiohaukutun treeninvetäjän väliin. Lähti kuitenkin vauhdilla etsimään. Olisi paahtanut ekasta piilosta ohi, mutta lähetin tarkistamaan, ja siellähän mm oli. Haukku oli vartiohaukun värittämää, varautunutta. Haukkui kuitenkin ja mä pääsin hyvin viereen perusasentoon asti. Sitten tuntui rentoutuvan, ja juoksi hyvin etsimässä. Toinen ukko oli konttien välissä kapeassa raossa. Ja tarkentaessaa tätä, Gii haukkui mulle 8-o mitä se ei ollut ennen tehnyt. Tarkensi kuitenkin itse ja haukkui ukon nyt jo rennommin. Kolmas ukko oli heti lähellä lavojen välissä, ja oikeasi 'ukko', joka oli kyykyssä kasvot kohti koiran tulosuuntaa. Gii nuuhki maata ja vilkuili mua. Hetken jo epäilin, että se jättää ukon. Ukko oli kuitenkin onneksi hieman äännähtänyt, ja Gii ryhtyi haukkumaan. Hieman oli väkinäistä haukkua taas, mutta haukkua kuitenkin.
Selvästi tarvisemme nyt lisää treenikavereita! Tuttujen ihmisten kanssa Gii on jo ollut hyvinkin itsevarma, mutta nyt selvästi jänskätti. Onneksi kuitenkin lopuksi suostui leikkimään vieraan mm kanssa useampaankin otteeseen, ja tuntui rentoutuvan. Mutta tätä tarvitaan lisää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti