LKK:n pelastuskoiraporukan kanssa olimme leireilemässä perjantaista sunnuntaihin Turun palveluskoiraharrastajien pekoporukan vieraana Vehmaalla. Perjantai-ilta meni matkustamiseen ja majoittumiseen, eikä tullut edes yöherätystä, vaikka sitä vähän arvailtiin. Lauantaina jakauduimme kahteen porukkaan. Meidän ryhmä teki ensin jälkiä. Giille ei ole aikaisemmin tehty jälkeä, mutta nyt sitten aikani kuluksi tein ihan perusaloitusjäljen helppoon metsämaastoon. Alkuneliöstä tallasin maata hinkaten ja lihapullanpaloja jättäen parinkymmenen metrin pituisen jäljen jättäen rasian loppupalkaksi. Vanhetin vajaan tunnin. Giin vein jäljen alkuun ja se arvasi heti, mitä pitäisi tehdä. Lihapullat jäi pääosin syömättä, mutta jäljen ajoi. Kuono ei tainnut montaa kertaa maasta nousta. Ajoittain se nuuski jälkeä tosi tarkasti ja ajoittain eteni nopeammin.
Iltapäivällä teimme hakua. Tämä porukka treenaa yleensä pistoina, mutta halusivat nyt tehdä partioiden - juuri kun mä olin orientoinut itseni pistojen opettamiseen ;) Tuuli oli vaimea ja etuviistosta vasemmalta. Alue oli kapea (50m), mutta pitkä (200-300m). Alkulähetyksellä oikeasta etukulmasta Gii irtosi pitkälle, melkein sivurajalle. Kun lähdimme siksakkaamaan, seurasi mielestäni minua ja odotti ohjausta enemmän kuin yleensä. Eka löytyi ok, samoin toinen siksakatessa. Kolmas oli vasemmassa takakulmassa olevien kahden suuren kivenlohkareen välissä. Gii sai ukosta kauempaa (20-30 m?) hajun, mutta lohkareiden taakse muodostui katvealue, jossa haju hävisi. Katveista on ollut puhetta, mutta nyt ekan kerran havaitsin sen näin selkeästi. Jos mä en olisi itse epäillyt ukon olevan siellä lohkareiden välissä juuri takakulman sisäpuolella ja erikseen lähettänyt koiraa sinne tarkistamaan, niin olisi jäänyt Giiltä nostamatta. (Mä en siis tiennyt, missä ukot on.) Giitä ei nyt välipalkattu haukkumisesta, vaan 3-6 haukun sarjasta rasia.
Sunnuntaina jakauduimme taas kahteen ryhmään. Me teimme ensin paikallamakuun, 8 koiraa rivissä, 3 minuuttia ja hetken olin näkymättömissä. Ei tainnut vaihtaa asentoa. Gii sai myös taas ilon olla muiden kannettavana, otti jo rennommin. Sitten teimme hakua vanhassa navetassa, jossa VPK harjoittelee savusukellusta. Navetta oli siis pimeä, pahanhajuinen ja kalustettu vanhoilla sohvilla. Annoin Giin nähdä, että kaksi ukkoa meni sisään. Jäin itse ulos, kun se lähti etsimään. Reippaasti meni ilman epäröintiä ja pian haukkui ekan ukon. Toinen ukko teetti vähän pidempään töitä, haju ei tainnut oikein nousta takanurkasta. Molemmat haukkui n. 5 kertaa ja sitten rasia.
Seuraavaksi ohjelmassa oli vesistöetsintä. Rannassa yritin muistella, oliko Gii ollut mökillä ollenkaan moottoriveneessä - tuskinpa. Tässä veneessä oli keulassa tasanne, jossa Giin kokoinen koira mahtui hyvin istumaan ja jopa makaamaan. Alkumatkan se kuitenkin pyöri veneen pohjalla nuuskimassa ja ihmettelemässä. Mulla ei ollut sille edes hakuliivejä päällä, joten epäilin ettei se ymmärrä yhtään mitä siltä odotetaan. Kun lähdimme lähestymään kaislikon keskellä pienellä saarella olevaa maalimiestä tuulen alta, niin se selvästi sai hajun jo melko kaukaa (ehkä 150-200 m). Ajoimme kaislikon reunaa, jolloin haju hetkeksi katosi, kunnes kaarsimme taas kohti saarta. Koko ajan se kökötti keulatasanteella tosi skarppina. Saaren rantaa lähestyessämme ajoimme korkean kaislikon läpi, mutta sekään ei haitannut, vaan se olisi hypännyt muutama metri ennen rantaa, jos en olisi pitänyt valjaista kiinni. Kokan osuessa rantaan päästin irti ja se ampui n. 10 m ukolle haukkumaan ennen kuin mä ehdin veneestä maihin. Tosi hieno suoritus Sintiltä - siitähän voisi vielä tulla vepe-koira ;D
Meillä oli siis antoisa leiri ja monta uutta kokemusta. Niin, ja viime viikolla Gii osallistui ensimmäisen kerran epiksiin. Ekalla oli mennyt A:sta ohi, mutta muuten puhdas möllirata ja sijoitus toiseksi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti