Kelpie-leiri

Viikonloppuna Lotta oli ystävällisesti järjestänyt meille mahdollisuuden kelpieiden omaan leiriin. Me tosin oltiin vain päivisin paikalla, kun kotiin pääsi nukkumaan puolessa tunnissa.


Naxe, Nikki, Kitty, Gitte, Visa, Nemi, Jilla, Qvick (kuva Elina Pelttari)

Lauantai-aamuna oli hakutreeni, ja Gii opetteli pistoja 50 metriin. Ensin vasempaan etukulmaan haamu, Gii juoksi paikalle, haukkui 5 kertaa, tyhjensi palkkarasian, kutsuin takaisin keskilinjalle, haamu oikeassa etukulmassa, taas kohtuusuoraan paikalle, 5 haukkua ja palkka. Seuraavalla kerralla voisimme kuulemma tehdä niin, että näytetään molemmat haamut, Gii käännetään ja kävelytetään pari metriä ja sitten lähetetään hakemaan.

Illalla viimeisenä otimme vielä lyhyen ja huonosti suunnitellun ilmaisutreenin. Ukot ovat olleet kyykyssä, nyt halusin seisovia maalimiehiä. Kun muut olivat jo ruokapöydässä, ja muutama urhoollinen vielä jäi meille ukoiksi, niin ajattelin, että hoidetaan nopeasti, enkä välittänyt tuulen suunnasta, vaan pyysin ukot jonoon autolta katsoen. Eka vielä kyykyssä. Gii meinasi tuulen mukana lähteä pidemmälle, mutta nosti ukon mun takaisinpäinkutsusta, 5 haukkua. Toisen seisovan ohi juoksi, ja meni nostamaan kolmatta. Tämä seisoi navetan seinustalla, ja matkalla Gii hyppäsi maassa olevien peltien päälle. Räminä sai sen pakenemaan pellolle, mutta palasi kuitenkin ja etsi itsenäisesti toisen reitin ukolle. Haukkuessaan Gii onnistui potkimaan kiviä niiden peltien päälle ja lopetti haukkumisen kivien kolinaan. Jatkoi kuitenkin uudelleen ja sai sitten palkkansa. Viimeisenkin ukon nosti, ja haukahteli.

Sunnuntain ilmaisutreeni oli sitten huomattavasti onnistuneempi. Metsässä eka ukko perässäjuoksuna n. 50 metriin seisomaan. Gii juoksi suoraan paikalle ja n. 10 haukkua. Sinä aikana toinen ukko haamuksi vastakkaiseen suuntaan. Taas suora juoksu seisovalla ukolle ja toistakymmentä haukkua. Kolmas ja neljäs ukko samalla lailla haamuina, seisomassa ja 15-17 haukkua. Tämä hyvä, seuraavaksi pitää ottaa makaavat maalimiehet.

Lauantai-iltapäivän agilitysta en osaa juuri kommentoida. Noora totesi, että estevarmuutta ja ohjauksen oikea-aikaisuutta pitäisi ennenkaikkea parantaa. Ja joskus kai maxikorkeuksiinkin olisi siirryttävä.

Meidän osaltamme treenaus rajoittui tosiaan aksaan ja hakuun. Jälkeä emme Giin kanssa ole ajatelleet ottaa ainakaan vielä ohjelmistoon. Tokoa olisi tietty ollut tosi kiva treenata, vaikka toki kuunteluoppilaanakin opin paljon. Seuraavasta blogipäivityksestä sitten selviää, miksi Noora halusi jättää tokotreenauksen sunnuntain yhteistreenissä väliin...