Jännä, miten pakkasella alkaa panostaa nopeisiin treeneihin ;) Tai siis niissä treeneissä, mitä on ollut, paljon on peruttukin. Perjantaina oltiin Mariannan kanssa kahdestaan. Keksin, että nyt on sopiva hetki opettaa korkealla olevia piiloja. Varikolla yhden rakennuksen ympärillä on kolmella sivulla tikkaat tai portaat. Giin treeni meni sitten niin, että näki aina mm lähdön. Ensin mm kiipesi tikkaita niin, että jalat jäi noin metrin korkeuteen. Sitten mm kiipesi talon ulkoseinällä kiertäviä ritilärappusia puoleen väliin toista kerrosta. Gii yllätti ja kiipesi kaveriksi. Kolmannella kerralla mm kiipesi tikkaille melkein toiseen kerrokseen asti. Joka kerta Gii keksi nopeasti, että missä mm on, vaikkakin viimeisellä joutui vähän aikaa työstämään. Haukku irtosi ja jatkui hyvin. Palkkasin itse, vaikka nyt jälkikäteen ajatellen olisi ollut hyvä tilaisuus harjoitella perusasennossa odottaen, että mm laskeutuu palkkaamaan, mutta eipä tullut silloin mieleen... Otolle ja Netalle en viitsinyt Mariannaa siinä pakkasessa kiusata enää mm:ksi, vaan ne pääsivät vaan alas juoksemaan.
Viime viikon treeneissä -sen mitä niistä vielä muistan- on tehty samantyylistä innostettua ja ilmaisun kestoon panostettua harjoitusta. Mutta kyllä nämä pakkaset saisi jo helpottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti