Parin viikon pekotreenit ovat jääneet taas kirjaamatta. Viime viikon perjantaina oltiin varikolla takaosassa teemalla umpipiilot. Giille yritin ottaa oikein rautalangasta vääntäen helpon kaavan mukaan niin, että maalimies haukuttaa ennenkuin menee piiloon. Mutta siitä ei tullut mitään, kun Gii ei malttanut keskittyä ja pysähtyä ilmaisemaan ei-piilossa-olevaa maalimiestä. Kun vaikeuskerrointa lisättiin ja ukko oli umpinaisessa betonirengastornissa, niin jopa malttoi kelpiekin keskittyä. Eli umpparin ilmaisu meni ok. Mä kyllä tämän treenin jälkeen mietin, onkohan viimeaikoina liikaa treenattu haukun kestoa ja paineistettu koiraa, kun nyt ei meinannut pysähtyä haukkumaan? Enempää ei ehditty tekemään, kun Noora vei Giin sitten näyttelytreeniin.
Netalle otin saman kaavan. Ensin ukko helpossa piilossa eli lähinnä ilmaisutreeni, sitten näki ukon lähdön betonirengastorniin. Nyt oli (taas) mun moka, kun otin ukoksi Jarin, joka aikanaan haukutti Nettaa hyvin paljon, kun siitä haukkuvaa yritettiin. Eli tietty Netta haukkui ensin umpparia, mutta mm sanoessa 'rulla' otti rullan. Toisella kierroksella otin (toisen) ukon konttiin, ovi hiukan raolleen. Nyt toimi hienosti :) Otolle oli kanssa rengaspiilo ja ylhäällä lavojen päällä toinen ukko. Nopea suoritus, ei ongelmia.
Sunnuntaina olimme meille uudessa metsässä - joka kyllä oli ihan tuossa vieressä - lumenkaatopaikka Holmassa. Nyt halusin varmistaa, että Gii ei ainakaan jätä maalimiestä eli ohjeistin ekan ukon palkkaamaan heti ja kaksi seuraavaa haukkumisen aloituksesta. Eka pisto oikealle etukulmaan n. 40 m ilman apuja, hyvin meni. Toka ukko vasen etukulma 50 m myös ilman apuja, hyvä. Kolmas oikealla, mutta olin epävarma lähetyskohdasta ja pyysin onneksi ääniavun, sillä ukko olikin paaaaljon pidemällä eteenpäin. Ääniavusta Gii lähti suoraan ukolle, ja haukkui ok.
Netalle eka ukko samoin oikealla kuin Gitellä, toimi hyvin. Toka ukko vasemmalla oli jättänyt palkkarasian näkyviin, ja koira meni ukolle maahan odottamaan palkkaa (niinkuin näytölle). Mä onneksi kävelin katsomaan, mitä tapahtuu, ja sain huudettua ukolle ohjeen piilottaa rasia ja sanoa rulla. Siitä koira sitten tokeni odotettuun toimintaan. Otolle en enää kehdannut ruinata ketään mm:ksi, vaan muiden lähdettyä kävin piilottamassa takanurkan roskikseen takin ja sen nuuhkimisesta palkkasin koiran ;)
Viime perjantaina treeneissä ei sitten ollutkaan taas kuin Noora, Jari ja mä. Oltiin taas varikon takaosassa. Mä olin Otolle ukkona takana olevien kuormalavojen labyrintissa, ja nopeasti löydyin. Jari oli Gitelle nyt piilossa siinä samassa kontissa mitä ed. kerralla käytimme muillekin umppariharjoitteluun ovi hiukan raollaan. Gii sai jonkun aikaa työstää ja etsiä hajun lähdettä, pyöri konttia ja yritti allekin kurkistella, ennenkuin hoksasi ovenraon. Netalle Noora oli piilossa lavojen päällä. Tämä meni paremmin kuin odotin. Netta etsi vapaasti, bongasi sitten hajun, juoksi lavoille, kerran hypähti, näki Nooran ja palautti mulle rullan :)
Tänään olimme Hollolassa meille uudella etsintäalueella. Kaikille oli kaksi uutta maalimiestä, ensimmäinen talon takana ylhäällä olevalla terassilla, johon pääsi vain vähän tikapuita leveämmin rappusin seinän vierestä mihin ei mm haju tullut. Toinen mm oli navetan pariovien takana olevassa kopissa, pariovien alla oli n. 5 cm rako, mutta ovet kiinni. Ensimmäistä ukkoa hakiessaan Gitte pyöri jonkun aikaa pellonreunassa, tarkensi sitten hajun tulevan terassilta, pyöri sitten ympäri terassia, hyppi, kävi juoksemassa voltin pellonreunassa, pyöri terassia, ja keksi sitten, että ylös on kiivettävä tikkaita pitkin ja haukkui. Navettapiilo teetti myös töitä, mutta haukkui lopulta oven takana. Hyvä treeni Giille, ei liian helppo mutta ei onneksi liian vaikeakaan. Mun vaan kuulemma pitäisi antaa koiran työskennellä itsenäisemmin... tätä mun pitää edelleen miettiä... mä kun tuppaan kulkemaan yhdessä koiran kanssa enkä vain lähettämään sitä...
Netalle ja Otolle paha haaste olivat ne rappuset terassille. Molemmilla kesti aikaa, että ilmaisivat alhaalta, kun eivät ylöskään uskaltaneet. Samoin navettapiilon ilmaisu oli työläs. Netalle mä itse loppujen lopuksi sanoin rulla (kun seisoin noin 10-15 m päässä) kun olin odottanut aikani ja pelkäsin sen muuten rupeavan haukkumaan. Mutta kaiken kaikkiaan oli Netalta taas parempi suoritus kuin mitä odotin :) Otto sen sijaan hämmästytti toiseen suuntaan: sen olisi kyllä ongelmitta luullut haukkuvan navettapiilon, mutta se jäi vaan istumaan ja vinkumaan piilon viereen ja kesti tosi kauan ennenkuin haukku tuli. Mä en ymmärrä, mikä sillä oli. Tai olenhan mä ennenkin huomannut sen olevan vinkuen ilmaiseva, mutta tämä oli nyt jo toooosi pitkä odotus. Ehkä myös vaikutti se, että mä jäin odottamaan noin 20 m päähän, yleensä olen liikkunut lähemmäs kun tiennyt sen olevan ukolla.
Nii-in tässä on nyt näköjään käynyt niin, että mulla on kolme peko-koiraa treenattavana ;D Mielellänihän mä ne treenaisin, mutta treenikavereiden suhteen tämä ei voi olla kestävä ratkaisu. Gii on tietty se ykkösfokus, mutta Netankin kanssa on mennyt sen verran kivasti, ja Otto itse niin tykkää lajista...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti