Hakuviikonloppu

Olimme viikonlopun pk-hakuleirillä Netan (siis se meidän pk-koira ;)) ja Giten kanssa. Lauantaina tein Giten kanssa tuuli-ilmaisua. Metsä ja maalimiehet olivat kaikki uusia tuttavuuksia, mutta ei se työskentelyä haitannut. Olimme sopineet, että koiraa ei piilolla haukuteta, mutta ihan väkisin makkaransyönnin välissä Gitte kuitenkin haukkui - ruokinta kun ei ollut riittävän nopeaa :) Sunnuntaina ei tuullut ja teimme ilmaisuharjoituksia perässäjuoksuina. Haukku irtosi hyvin, mutta kakara on tainnut oppia rytmin, että kahden haukun jälkeen saa makkaran. Pitää panostaa enemmän palkitsemisrytmin vaihteluihin.

Kouluttaja kiinnitti sunnuntaina huomiota, että Gitte jäi välillä melko kauas maalimiehestä. Tavoite on ollut metri, mutta välillä oli puolitoista. Ehdotti, että maalimies antaisi koiralle heti palkan, kun tämä tulee ja saisi näin sen pysähtymään lähelle ja sitten vasta ilmaisu. Ehkä näin voi ajoittain tehdä, vaikka mä olen vaan ollut tyytyväinen koiraan, joka ei ryysää päälle vaan peruuttaa haukkumaan. Gitte leikki myös hyvin vieraittenkin kanssa, ja lelupalkkaa voisi käyttää ainakin viimeisellä ukolla. Kouluttajan mielestä Giten kanssa kannattaa vielä vahvistaa näitä perusasioita eli erikseen ilmaisua ja etsimistä - ja näin olimme itsekin ajatelleet.

Se, mihin itse leirillä kiinnitin huomiota, oli maalimiesten aktiivinen käyttäytyminen ja koiran huolellinen palkkaaminen. Meidän treeneissä maalimies on ollut passiivisempi, ja koiran palkitseminen ja leikittäminen on ollut enemmän ohjaajan vastuulla. Täällä oli hienoa, kun koiran löydettyä ja ilmaistua ukon, se sai hetken paistatella kaiken huomion keskipisteessa ihailtavana.

Olemme pohtineet pk-haun säännöllistä aloittamista, mutta nyt tulimme kuitenkin tulokseen, että taidamme pysyä toistaiseksi vain entisessä pelastuskoiraporukassamme. Peko-puolella viehättää koiran kanssa tehtävä yhteistyö. Etsiminen on enemmän yhteistä puuhaa, liikumme yhdessä, koira saa olla omatoimisempi, treeneistä saa helpommin vaihtelevia eikä koiralle tarvitse olla niin vaativa, kun piston suoruus ei ole tavoite :)

Tein Giten kanssa myös 'esineruutua' eli olimme yhdessä kävelyllä ruudussa, mutta esineet eivät liiemmin siellä metsässä kiinnostaneet. Täytyy palata olohuoneen lattialle harjoittelemaan...

Tämä meidän pk-koira Netta keskittyi lähinnä esittelemään metsästystaipumuksiaan ;) Kun Netan haukku heti aluksi irtosi niin huonosti, niin kouluttaja ehdotti sen rullakoiraksi kouluttamisen aloitusta. Niinpä lainasimme kaverilta patukan ja aloitimme treenin metsässä - näinhän se oppikirjan mukaan menee ;p Luonnollisesti Netta oli hukassa, mutta noutihan se patukkaa ja palasi maalimiehelle syömään. Täytyy nyt tosiaan miettiä, ruvetaanko siitä oikeasti rullakoiraa kääntämään. Nyt ei kyllä ainakaan pariin viikkoon tehdä mitään - katsotaan sitten jälkikokeiden jälkeen.

Esineruudussa Netta haki ensimmäisen esineen normaalisti. Sitten se sai etulinjalla jonkun mielenkiintoisemman hajun ja häipyi ruudusta etuviistoon vasemmalle. Tämän jälkeen esineet ruudusta eivät enää nousseet vaan muut hajut juoksuttivat.

Kotiin palatessamme kuvittelimme koirien kaipaavan lepoa viikonlopun rasituksista, mutta Sepesusi on ollut ihan muuta mieltä. Noora ajatteli kokeilla, miten Gitte suhtautuisi body ropeen ja Git kuvitteli tämän olevan jokin uusi aktivointitehtävä - ja kiitettävän nopeasti se solmi itsensä ihan uudenlaiseen pakettiin ja puri siteen poikki. Tämän jälkeen se on viskonut omenoita pihalla, repinyt narulelua sisällä ja tyhjentänyt viimeiset viinimarjat pensaista...